Julkunen on arvostettu tietokirjailija
Mikkeliläinen filosofian tohtori Jorma Julkunen, 77, tunnetaan arvostettuna ja tuotteliaana tietokirjailijana ja tunnontarkkana tutkijana.
Kirjalan kaupunginosassa Mikkelin ensimmäisen eli Ilmarisen jääkiekkokaukalon äärellä varttunut Julkunen omaa jääkiekkoilijan taustan MP:n sinisessä paidassa. Lätkämatsin malliin hän jakaa elämänjanansa kolmeen erään.
Ensimmäinen erä oli koulua ja opiskelua Helsingin yliopistossa, toinen Mikkelin tekun äidinkielen lehtorina ja kolmas Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston asiamiehenä. Jatkoerä eli loppulämpö vapaana tutkijana ja kirjoittajana.
Parhaaksi onnistumiseksi työssään Julkunen nimeää Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen, jota hän oli perustamassa ja toimi neljä ensimmäistä vuotta kirjan päätoimittajana.
–Ohuella säikeellä sain olla hetken suurten mikkeliläisten suomalaisuusmiesten, Koranderin veljeksien ja Rietrikki Polénin jalan jäljillä.
Mitä kaikkea olet kirjoittanut?
Viidessä lajissa kärkiseuroja.
–Kulttuurirahastolaisuus ja kirjoitetun kielen käyttöön liittyvä tutkimustyö näkyvät puolessa sadassa artikkelissa, kolumnissa ja mielipidekirjoituksessa.
–Kirjoista on tärkein vuonna 2012 ilmestynyt ”Rahasto maakuntaa rakentamassa”. Tutkimustyö avasi silmät: historian ja kulttuurin osuus oli suuri rakennettaessa uutta Päijät-Hämeen maakuntaa ja Lahden identiteettiä maakuntakeskuksena.
Millainen on urheilutaustasi?
–MP:n jäälajeista ensin tuli tutuksi jääpallo D-junnuna. Tammikuusta 1956 alkaen MP oli mulle jääkiekkoseura: Voitto piirin tekniikkamestaruuskilpailuissa, korttelikiekon voittajajoukkueen kapteeni, 1961 jääkiekon nuorten, U20, SM-pronssi 17-vuotiaana.
Muutamia otteluita MP:n Suomensarjassa pelaavassa joukkueessa, kunnes SaPKoa vastaan 1963 käsi poikki ja luistimet naulaan.
Mitä toivoisit tulevalta kaupunginvaltuustolta?
–Panisin alulle Suur-Savon museon siirtämisen Graniittitaloon, teemana 700-vuotias Mikkeli. Kaupungin urheiluhistoria on suuri siivu mikkeliläisyyttä. Kiitokseksi Pysyvä Urheileva Mikkeli -näyttely. MP 90 vuotta, Pallo-Kissat 75 vuotta. Mikkelin Luistelijat 65 vuotta, Mikkelin Jukurit 50 vuotta. Paljon muitkin tasavuosia riittää.
Jorma Julkusen tuorein hengentuote on MP:n muutoksen vuodet 1950-1970, osa 1 kaunoluistelua ja lentopalloa.
1950-luvun puolivälin jälkeen Julkunen tajusi Urheilupuiston vanhaa kenttää kiertävällä katsomopenkalla, että MP on talvella muutakin kuin jääpalloa ja Nuijamiestenkadun poikien uutta ylpeilynaihetta, mystistä jääkiekkoa.
–Isäni kanssa katsoimme seuran jäsenten välisiä pika- ja kaunouistelukilpailuja. Hänelle kelpasi kaikki mitä MP teki. Minä varjona perässä, taskussa MP:n uutukainen jäsenkortti.
MP oli Juntusen mielestä 1950-luvun alussa avoin uusille lajeille. Lajikirjo kasvoi luistelulla, lentopallolla ja jääkiekolla.
–Tehtiin oikeita valintoja. Kaunoluistelijoiden valmentaja saatiin kansalliselta huipulta, korttelikiekon aloittamisessa oltiin ensimmäisten joukossa. Ja tulokset alkoivat näkyä. Nappuloista kasvoi jääkiekon nuorten SM-sarjan pronssimitalijoukkue.
–Kaunoluistelijat hallitsivat nuorten ja naisten SM-kisoja 1960-luvun ensimmäisen puoliskon, mestaruuksia tuli useampiakin. MP:n lentopallojoukkue pelasi mestaruussarjassa.
Mikkelin Palloilijoiden urheilutoiminnan kulmakivet ovat olleet jalka- ja jääpallo. Sodan jälkeen lajikirjo täydentyi kaunoluistelulla, lentopallolla ja jääkiekolla. Suurten ikäluokkien tytöt ja pojat kasvoivat empeeläisyyteen Urskissa, Hänskissä ja Ilmarisen kaukalossa. MP on kuulunut viidessä lajissa kansakunnan kärkiseuroihin.
Kun alkoi näyttää siltä, että MP valitsee kuningasjalkapallon ykköslajikseen, alkoi samalla MP:n perinnön jakaminen. Kaunoluistelijat, jääkiekkoilijat ja lentopalloilijat perustivat Mikkeliin kukin oman lajiseuran. MP:n aika uusien lajien parissa jäi lyhyeksi, mutta urheilulliset tulokset ovat merkittäviä kansallisellakin tasolla. Lajien eteen seurassa tehty työ 1950- ja 1960-luvulla kestää kritiikin.
MP:ssä oltiin ajan hermolla, ammattilaisuutta löytyi. Parhaana todisteena mittava määrä mitaleja. MP:n kaunoluistelukasvateista Marja-Leena Kekkonen, Marjukka Luomala ja Pia Wingisaar siirtyivät Helsinkiin. HJK:sta ja sen kaunoluistelujaostosta syntyneestä HTK:sta tuli oma seura.
Ilmarisen ykkösnyrkki Jorma Thusberg kantoi HIFK:n punaista paitaa kapteenin C rinnassaan, kun Stadin kingit murtautui kansalliseen kärkeen. Nuori Mikko Loikkanen pelasi jääkiekon SM-hopean Jokereiden narripaidassa.
MP:n lentopallojoukkueen nimekkäin oli Esko Häkkinen. Hän kuului lentopallomaajoukkueeseen, kävi aina Pariisin MM-kisat. Ura jatkui MP:n jälkeen Käpylän Lentopalloilijoissa, seurassa, joka pelasi mestaruussarjassa vuodet 1957-1967.
Jorma Julkusen henkilökohtaisen Mikkeli kirjani yksi luku on koulupojan matka kotoa Nuijamiestenkatua pitkin Hänskiin ja Ilmarisen kiekkokaukaloon.
–Ääni on Raimo Häyrisen, joka tarinoillaan lumosi meidät polvenkorkouset Hänskin kopissa. Talvisessa Urskissa jään estetiikkaa. Luistimilla MP:n kasvatit Pipsu Jäntti, Markku Luomala, Marja-Leena Kekkonen ja Pia Wingisaar.