Mikkelin keskustan elinvoimalaskennan tuoreimmat tulokset kertovat, että keskustan kaupallisen rakenteen muutos jatkuu. Liiketilojen käyttö ja kaupan sijoittuminen ovat muuttuneet ja kehitys näkyy myös liiketilojen vähenemisenä ydinkeskustassa.
Ydinkeskustojen elinvoimaisuutta kuvaavan tarkastelun on laatinut jyväskyläläinen kaupunkikeskustojen kehittämiseen erikoistunut konsulttiyhtiö Voittajakaupungit Oy.
Viimeisimmässä tarkastelussa Mikkelin keskustassa ei ole tapahtunut muutosta lauantaisin aukiolevien liikkeiden määrässä. Sen sijaan vain arkisin avoinna olevien liikkeiden määrä Mikkelin keskustassa on pienentynyt kuudella.
Ydinkeskustan elinvoimaisuutta kuvaava indeksiluku on pienentynyt Mikkelissä 0,164 yksiköllä eli lähes seitsemällä prosentilla edellisestä mittauksesta.
Kyseessä ei ole pelkästään mikkeliläinen ilmiö. Kivijalkakauppojen määrä vähenee myös muissa maakuntakeskuksissa, kun verkkokauppa on vallannut alaa samalla kun ihmisten kulutustottumukset ja liikkuminen ovat muuttuneet.
Mikkelissä keskustan elävyyttä pyritään turvaamaan usealla samanaikaisella asemakaavahankkeella, joilla pyritään luomaan edellytyksiä uudelle kasvulle ja keskustan vetovoiman vahvistamiselle.
Keskeisiä hankkeita ovat Graniittitalon, Porrassalmenkatu 29:n sekä Pulkkisenkulman asemakaavamuutokset.
Niiden tavoitteena on vastata muuttuneisiin kaupallisiin tarpeisiin, mahdollistaa uusien toimintojen sijoittuminen keskustaan sekä vahvistaa kaupunkirakenteen tiiviyttä ja toimivuutta.
Myös tulossa oleva veturitallialueen asemakaavamuutos vahvistaa kantakaupungin kaupallista vetovoimaa.
Mikkelin kaupunki tarkastelee myös Hallitustorin asemakaavamääräysten kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä torialueen monipuolista käyttöä ja parantaa torin seudun kortteleiden kaupallista vetovoimaa sekä roolia kaupunkilaisten kohtaamispaikkana.
– Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Haluamme kaavoituksella mahdollistaa keskustaan kaupallisia toimintoja ja vahvistaa sen asemaa kaupunkilaisten ja yritysten kohtaamispaikkana myös tulevaisuudessa, sanoo maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.
– Vaikka liiketilojen määrä ja rakenne muuttuvat, kehitystyö antaa hyvät mahdollisuudet sopeutua uuteen tilanteeseen. Kaavoituksella pystymme ohjaamaan muutosta hallitusti ja tukemaan keskustan elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.