Jos liikkuu Annilanselällä tai ylittää Kirkonvarkauden sillan, havaitsee helposti erikoisen kivirakennuksen aivan Salosaaren rannassa.
Kulmikas rakennus on kivihiomo, viimeinen jäljellä oleva tuotantorakennus Kakaraniemen kivilouhimosta.
Vuonna 1928 toimintansa nimellä Kalliotuote Oy aloittanut louhimo ehti toimittaa tuhansia tonneja Salosaaren graniittia sekä Suomeen että maailmalle, ennen kuin sen toiminta päättyi 1940-luvulla.
Kakaraniemen kivilouhimon tarina on kohtalaisen tuntematon monelle mikkeliläisellekin. Louhimon historia on kuitenkin nyt katsottavissa myös lyhytelokuvan muodossa.
Pertti Parkkolan ideoima ja Kari Nuolingon toteuttama dokumentti Salosaaren harmaa graniitti on mielenkiintoinen siivu Mikkelin teollista historiaa.
Parkkolalle Kakaraniemen kivilouhimo on ollut tuttu koko hänen elämänsä ajan, sillä hänen kotitalonsa sijaitsi Kakaraniemen toisella puolella, Salapirkonlahden rannalla.
– Sinne se louhimon jyske kuului joka työpäivä. Ja siellä käytiin kavereiden kanssa leikkimässä ja tutkimassa paikkoja, Parkkola muistelee.
Louhimo oli luonteva osa salosaarelaisten arkea, sillä monen Parkkolan kaverin isä oli siellä myös töissä.
– Isäni tutustuikin louhimon perustaneeseen Oskar Hyypiään ja kävi hänen luonaan silloin tällöin. Minä olin joskus mukana ja kuuntelin miesten puheita. Ajattelin, että tämä on mielenkiintoinen paikka, Parkkola kertaa.
Kakaraniemen graniittia päätyi myös Salpalinjan panssariesteisiin.
Kalliotuote Oy aloitti toimintansa 1.11.1928. Taustalla oli onnekas sattuma, sillä Oskar Hyypiä oli käymässä Mikkelissä ja mainitsi hotelli Seurahuoneen vahtimestarille etsivänsä hyvää paikkaa graniittilouhimolle.
Vahtimestari sanoi, ettei sitä paikkaa tarvitse etsiä kauempaa kuin Salosaaren Kakaraniemestä. Tutkimusten perusteella arvioitiin, että alueella oli graniittia niin paljon, että 200 miestä saisi sitä louhia 200 vuotta.
Yritys kasvoi nopeasti ja siinä työskenteli parhaimmillaan 70 kivimiestä. Alueelle rakennettiin louhoksen läheisyyteen majoitustilat henkilökunnalle, toimistotilat ja myöhemmin myös edelleen paikallaan seisova hiomorakennus Annilanselän rantaan.
Hiomon vieressä oli myös satama, jonne kivet tuotiin louhokselta pienoisrataa pitkin. Satamasta kivet kuljetettiin vesitse Mikkelin satamaan, jossa kivet lastattiin juniin kuljetettavaksi eteenpäin.
– Aika varhaisessa vaiheessa louhimoon vedettiin myös sähköt Annilanselän alitse. Meille kotiinkin saatiin sähköt samalla, Parkkola kertoo.
Kakaraniemen laadukasta, harmaata graniittia vietiin myös ulkomaille. Osa laivattiin Skotlannin Aberdeeniin, missä graniittia jalostettiin edelleen esimerkiksi rakennusten seinäpinnoitteiksi. 1900-luvun alussa sileäksi hiottu graniitti oli jopa marmorin veroisesti arvostettu pinnoitusmateriaali arvorakennuksissa.
Kakaraniemen graniittia löytyy myös Mikkelistä. Sitä on Tuomiokirkon kivijalassa ja Graniittitalon seinäpinnoissa.
Joidenkin tietojen mukaan myös Linnamäellä sijainneen ortodoksisen sotilaskirkon kivijalka olisi tehty mikkeliläisestä graniitista.
Kaikki nämä rakennukset ovat kuitenkin valmistuneet jo ennen Kalliotuote Oy:n toiminnan alkamista, mikä kertoo siitä, että Kakaraniemessä on louhittu graniittia jo ennen Hyypiän yritystoimintaa.
Kakaraniemen graniittia päätyi myös maanpuolustustarkoituksiin. Sitä nimittäin käytettiin talvisodan jälkeen rakennetun Salpalinjan panssariesteisiin.
Salosaaren kalliosta on louhittu myös elokuussa 1939 Kaihulla paljastettu nuijasodan muistopatsas, joka nykyään on Kenkäveron pihalla. Hyypiä lahjoitti patsaan Mikkelin kaupungille.
Kalliotuote Oy:n louhimon toiminta hiipui 1940-luvulla. Betoni syrjäytti kiviaineksen rakennusmateriaalina eikä liiketoiminta enää ollut kannattavaa.
Yritys lopetti toimintansa vuonna 1945, mutta Salosaaressa louhittiin vielä 1950-luvun loppupuolelle saakka.
– Jotain hyvin pienimuotoista tekemistä siellä oli, mutta ei sitä enää liiketoiminnaksi voinut sanoa, kertoo Parkkola, joka asettui asumaan lapsuudenkotiinsa.
Louhimon tarina jäi mieleen ja Parkkola tutki yrityksen historiaa. Pitkän päivätyön opettajana Urpolan koulussa tehnyt Parkkola myös vei louhimolle sekä oppilaitaan että muita vieraita.
– Se oli hyvin mielenkiintoinen paikka niin koululaisille kuin vähän isommillekin.
Historiasta muistuttavat Salosaaressa edelleen louhoksen yhteyteen syntynyt lampi sekä kivikasat. Joitakin louhimon kivivaunuja on tuotu muistoksi Urpolan luontokeskuksen edustalle.
Aivan hylätyksi louhimon alue ei kuitenkaan ole jäänyt eikä myöskään yleiseen käyttöön. Louhimorakennus ja sen ympäristö laavuineen on ollut jo vuosikymmenten ajan mikkeliläisen Ekin partion leiri- ja retkikäytössä.
Elokuva Salosaaren harmaa graniitti on katsottavissa Youtubessa oheisen linkin kautta https://www.youtube.com/watch?v=D_5qS2kdxSc
70
Yritys kasvoi nopeasti ja siinä työskenteli parhaimmillaan 70 kivimiestä.