Ihmisen elämä tuppaa olemaan aaltoliikettä. Tunnelmat ja elämykset vaihtelevat kun aika kuluu. Olen tullut siihen tulokseen, että sama pätee jouluun.
Minulla on kokemusta noin kuudestakymmenestä joulusta. Läheskään kaikista ei ole jäänyt muistijälkiä, mutta ne kai lienevät olleet niitä ihan tavallisia, hyviä jouluja.
Lapsuuden joulut olivat aina hyviä. Jopa silloin, kun auttavaisena lapsosena päätin ottaa kuusesta pois juuri sammuneen tähtisadetikun. Sattui.
Löysin vähän aikaa sitten kirjeen, jonka kirjoitin joulupukille arviolta kuusivuotiaana. Päättelin sen käsialasta ja siitä, että toivelistalla oli muun muassa Batman-auto. Sen sain ja se on minulla edelleen. Listassa ollutta ”Dardsan-peliä” ei tullut. Pukilla lienee ollut tulkintaongelmia? Mutta hyvä joulu oli sekin.
Isompana joulun merkitys vähän hiipui. Aikuisten kesken erilaiset jännitysmomentit väistyivät ja tilalle tulivat pitkät pyhät, jotka etenkin teini-iässä tuntuivat todella pitkiltä. Ennen vanhaan kun ei jouluvierailuja tehty ja televisio-ohjelmatkin olivat jouluna ankeahkoja, Samu Sirkkaa lukuun ottamatta.
Yksi tosi huono joulukin muistuu mieleen. Se, kun porukkaa riivasi niin raju influenssa, että joulupöydän antimet eivät isommin kiinnostaneet sänkyjen pohjilla makaavaa juhlakansaa.
Omat lapset toivat jouluihin uutta sykettä. Joulupukkikin teki comebackin, samoin aaton kihelmöivä odotustunnelma. Pukkimme oli tuttu luottomies, paitsi sinä yhtenä jouluna kun meille tuli väärä pukki. Mutta siitäkin selvittiin.
Mutta sitten koitti se päivä, kun saunan lauteilla paljastin lapsille karmean totuuden. Jonka he olivat tienneet jo vuosia, mutta eläneet jutussa hyvin mukana, pukkeilun ilmeiset hyödyt hyvin tiedostaen.
Mieleen on jäänyt myös ensimmäinen joulu ulkomailla, kun aattoaamuna pääsi loskan sijaan hiekkarannalle ja lämpimään veteen uimaan. Se kokemus on parhaita joulumuistojani.
Tummemmat sävyt sai joulu, kun äitini eksyi aattona lähdettyään jouluostoksille. Ne oli tehty, mutta sitä hän ei muistanut. Joulu oli isäni viimeinen.
Tämän joulun viettohon käyn jälleen hyvillä mielin. Siitä pitää huolen ihana pieni tyttö, joka on palauttanut mieleen joulun parhaat asiat ja tuonut isosti iloa meidän aikuiselle kuusijuhlaporukallemme. Pukkihommatkin ovat hoidossa, joten nyt vain odotetaan ja jännitetään.
Toivotan kaikille oikein hyvää, rauhallista ja omannäköistä joulua.
Mikkelin Kaupunkilehti ilmestyy seuraavan kerran 14. tammikuuta.
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.