Mikkeliläinen Arto Montonen teki sen, mitä moni pitää mahdottomana.
Hän kehitti etanolipohjaisen uutteen vuorenkilven vihreistä lehdistä ja sai sille Ruokavirastolta myyntiluvan Suomeen, ja lupa on samalla voimassa koko EU:n alueella.
Anttolan maaseudulla kasvanut Montonen opiskeli ensin erikoispuusepäksi ennen kuin innostui yrittäjyydestä.
Ammattivalokuvaajana hän ehti palvella vuosia yrityksiä ja organisaatioita Kouvolassa.
Kiinnostus luontaishoitoihin heräsi jo 25 vuotta sitten, eikä ole laantunut. Hänellä on oma hoitoyritys Mikkelin keskustassa.
– Yrtit kiinnostavat minua. Muutama vuosi sitten kuuntelin tutkija Bertalan Galambosin luentoa vuorenkilven ominaisuuksista. Ihmettelin, ettei kukaan ollut kehittänyt siitä tuotetta ja aloitin kokeilut, Montonen kertaa.
Montosen kehittämä vuorenkilpiuute sisältää paljon arbutiinia ja bergeniiniä. Arbutiinia käytetään kosmetiikassa, koska se vaalentaa ihon pigmenttimuutoksia.
– Arbutiinia voidaan käyttää ihonhoitoon ulkoisesti ja sisäisesti nautittuna se parantaa couperosa-ihoa ja poistaa maksaläiskiä, kertoo Montonen.
Tuotekehitykseen hän sai lisäharteita osallistuessaan Oulun yliopiston Kasvi+ -hankkeeseen.
– Selvisi, että vesiuuttamalla vaikuttavien aineiden arvot ovat vieläkin suurempia kuin etanolipohjaisessa. Olen kehittänyt tätä eteenpäin.
Kasvatan tuhatta tainta Riistavedellä ja Kiuruvedellä kasvaa toiset tuhat tainta.
Arto Montonen
– Ilman etanolia käyttäjäkunta on suurempi, kun tuotetta voi käyttää nuorten suosimiin tuotteisiin, kuten energiajuomiin, hän sanoo.
Montonen kehitteli 6–7 vuotta tapaa fermentoida vihreistä lehdistä etanolipohjaista uutetta kokeillen ja rahoittaen itse tuotekehitystyötä. Kun tuote oli valmis, hän haki sille Ruokavirastolta myyntilupaa ja sai sen 3.12.2024.
– Ruokavirasto olisi halunnut määritellä tuotteen uuselintarvikkeeksi. Se olisi edellyttänyt kahden vuoden tutkimuksia ja paljon rahaa.
– Vaihtoehtona kysyttiin, haluanko todistaa, että vuorenkilpeä on käytetty ennen 15.5.1997 ihmisille EU-alueella.
Edessä oli vuoden tutkimustyö. Tuoreita dokumentteja ei löytynyt EU-maista, mutta 1550-luvulta löytyi mainintoja ja saksalaisia dokumentteja 1700-luvulta. Aikojen saatossa kasvin latinalainen nimikin oli muuttunut.
– Lopulta pystyin laittamaan Ruokavirastolle tiedot vuorenkilven käyttöhistoriasta. Osan dokumenteista suomensimme. Myös Virosta löytyi seitsemän mainintaa käytöstä ajalta, kun maa oli osa Neuvostoliittoa.
– Lopulta meillä oli niin paljon dokumentaatiota, ettei sen yli voinut kävellä. Löysimme myös paljon lääketieteellistä tutkimusta turvallisesta käytöstä ihmisille ja eläimille, Montonen listaa.
Myyntiluvan jälkeen oli luontevaa hakea patentti etanolipohjaiselle vuorenkilpiuutteelle. Samaan patenttihakemukseen mahtui myös vesipohjainen vuorenkilpiuute, jota voidaan kuivattaa jauheeksi niin, että siitä tulee entistä tehokkaampaa.
– Suomessa tuotetta voivat myydä esimerkiksi luontaistuotekaupat, torimyyjät ja isot marketit.
– Aion myös perustaa oman verkkokaupan. Ensimmäisiä vientiponnisteluja teen Saksaan, missä arvostetaan luontaistuotteita perinteisesti korkealle, yrittäjä sanoo.
Tuotetta on nyt myynnissä kahdessa verkkokaupassa.
Montonen etsii parhaillaan luomuviljelijöitä, joille tarjoaa lisenssisopimuksia ja neuvoo patentoimansa fermentointimenetelmän. Lämpöfermentointiprosessi muuttaa vihreät lehdet 3–5 vuorokaudessa haluttuun muotoon.
– Kuivatetusta lehtimassasta viljelijä voi saada hyvän hinnan. Kun saan viljelijäverkoston luotua, omat resurssini jäävät muuhun eli myyntiin ja markkinointiin.
– Tällä hetkellä pystyn tuottamaan muutamia tuhansia pulloja, mutta haluan luoda tuotantomallin, joka skaalautuu vientiin. Toiveena on, että 2–3 vuoden kuluttua luomuviljelijöitä olisi lehtituotannossa.
Vuorenkilpi koristaa suomalaispihoja tiheään, mutta ne lajikkeet ovat hybridejä. Montonen ostaa Saksasta sertifioituja soikkuvuorenkilven, Bergenia crassifolian, siemeniä ja kasvattaa niistä käyttämänsä vuorenkilvet.
– Halusin lähteä liikkeelle aidosta kasvista, sillä eri lajeilla on erilaisia terveydellisiä hyötyjä.
– Kasvatan tuhatta tainta Riistavedellä ja Kiuruvedellä kasvaa toiset tuhat tainta. Siirrän sieltä taimikasvustoa lähemmäs Mikkeliä, Montonen kertoo.
Montonen on kehittänyt tuotetta yksin, mutta saanut mikseiläisistä tiimin tuekseen. Osakeyhtiön perustamisvaiheessa yritysneuvoja Sanna Paavilaiselta tuli tärkeitä neuvoja ja yritysneuvoja Mari Kivisen kanssa on mietitty vientiä.
Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on puolestaan tukenut patentin ja rahoituksen hakemisessa.