Mikkelin Judossa on näinä aikoina syytä juhlia pyöreitä vuosia, sillä seuran parajudotoiminta täyttää ensi vuoden alussa 30 vuotta.
Alun perin sovellettuna judona tunnetun parajudon harrastus alkoi Mikkelin Judossa keväällä 1996 seuran pitkäaikaisen aktiivin, pitkän päivätyön Mikkelissäkamppailulajien parissa tehneen Olli Ehramaan ryhtyessä vetämään erityisryhmien judoa Jukka Tarkiaisen ja Ari Hännisen kanssa.
– Itse valmennan meidän parajudoryhmäämme tällä erää toista vuotta, kertoo Mikkelin Judon puheenjohtaja Jari Hämäläinen.
Parajudo tarkoittaa lajin soveltamista henkilöille, joilla on väliaikaisia tai pysyviä toiminnan rajoitteita.
Rajoitteet voivat liittyä liikkumiseen, ymmärrykseen, aistien toimintaan, puheen tuottamiseen tai suureen ryhmään sopeutumiseen.
– Kyse voi olla myös siitä, että esimerkiksi kehitysvamman takia harrastaja tarvitsevat enemmän aikaa asioiden oppimiseen, selventää Hämäläinen.
Judo on ainoa budolaji, joka sopii erityisryhmille. Parajudoharjoituksissa huomioidaan henkilön erityistarpeet ja lajia sovelletaan sen mukaan.
– Parajudossa kuristusotteet ja käsilukot on kielletty, samoin niin sanotut uhrautumisheitot. Osaa judon tekniikoista ei käytetä parajudossa, taustoittaa Hämäläinen.
Mikkelin Judon parajudokaryhmässä on tällä hetkellä kymmenen harrastajaa, joista kolme kuuluu maajoukkuevalmennettavien rinkiin.
– Kaksi harrastajistamme, Kirsi ja Pia Komppa, ovat olleet mukana aivan alusta saakka. He ovat kilpailleet pitkään ja heillä on lukuisia Suomen mestaruuksia ja he ovat olleet mukana myös kansainvälisissä Special Olympics-kilpailuissa, kertoo Hämäläinen.
Tällä hetkellä maajoukkuevalmennusringissä ovat mukana Pia Kompan lisäksi Maiju Marttinen sekä Wille Lahdenperä. Kaikki kilpailevat aikuisten sarjoissa.
– Seuraavat kilpailut ovat Pajulahti Games tammikuun alussa. Helmi-maaliskuun vaihteessa ovat SM-kilpailut, joista odotamme Mikkelin Judon parajudokoille kolmea mitalia, sanoo Hämäläinen.
Parajudoa voi harrastaa oman kunnon ja toimintakyvyn vahvistamiseksi ja se tarjoaa myös monenlaisia urapolkuja.
Osa harrastajista haluaa kouluttautua apuohjaajaksi tai tuomariksi, osa harjoittelee tavoitteellisesti tähtäimenään kilpailu-ura.
– Parajudokat kilpailevat samoissa kisoissa kuin muutkin judokat, omissa sarjoissaan, joissa on omat tuomarinsa, Hämäläinen sanoo.
Suomessa Hämäläinen arvioi olevan satakunta parajudon harrastajaa. Mikkelin Judon harrastusryhmiinkin mahtuisi vielä lisää.
– Kolme-neljä uuttakin harrastajaa mahtuisi mukaan. Kovin paljoa ryhmää ei voi kasvattaa. Kokeneemmat harrastajamme pystyvät jo vetämään toisille harjoituksia, Hämäläinen sanoo.