Kotikaupunkinsa arkea jo jonkin aikaa rivikaupunkilaisena seurannut Eero Kaitainen on huolissaan Mikkelin profiilista.
– Kun miettii kaupungin vetovoimaa, perstuntuma on, että Mikkelin näkyvyys ei ole oikein hyvä.
Kaitainen jäi eläkkeelle apulaiskaupungin johtajan virasta vuonna 2009. Hän liittää maakuntakeskuksen koko Itä-Suomen kehitykseen ja pohtii tulevaisuudenkuvaa.
– Vähän hurjalta tuntuu. Vähän synkistelen. Nykytilanne on negatiivinen käänne kaikelle sille, mitä Itä-Suomen puolesta on vuosien mittaan tehty. Joskus suunta on käännettävä.
Kaitaisen mukaan on pelko, että Mikkeli jää osaksi itäisen Suomen taantuvaa kehitystä. Paljon voi silti itsekin tehdä. Hän perää kaupungin ja kaupunkilaisten aktiivisuutta, hyvää johtajuutta ja kansainvälistymistä.
– Mitään ei tulla tarjoamaan, kaikki pitää itse hakea. Kaupunki tarvitsee yrittäjyyttä, sellaista, jolla on tunnettavuutta. Hyvä esimerkki on Mölnlycke, joka murrosvaiheista huolimatta on kasvanut, tai Casemet Oy. Yritykset, joilla on osaamista, ovat kullanarvoisia.
Kaitainen oli lähes 30 virkavuotensa aikana monessa mukana. Tarinaa riittää.
– Päätin eläkkeelle jäätyäni, etten ryhdy polemisoimaan kaupungin toimintaa ja päätöksiä. Seurannut olen tiiviisti, ja kaupungin johtoon pidetty yhteyksiä.
– Tänne tullessamme 1980-luvun alussa emme tunteneet kaupungista oikeastaan ketään. Piti alkaa luoda yhteyksiä, joita oli syntynyt jo opiskeluaikana. Mikään ei etene ilman hyviä kontakteja.
Esimerkiksi puolustushallinto. Vähin erin Kaitainen päätyi kaupungin ja puolustushallinnon yhteystahoksi.
– Itäisen maanpuolustusalueen esikunnan tulo Mikkeliin 1990-luvun alussa loi pohjan monelle jatkoratkaisulle, ennen muuta maavoimien esikunnan perustamiselle Mikkeliin.
– Se vaati monenlaista vaikuttamista. Ja nyt Mikkelissä on Naton alaesikunta.
Mikkelillä on maine päämajakaupunkina ja historia tuo hehkunsa, mutta Kaitainen sanoo, että viimeisimpien päätösten takana ovat sotilas- ja puolustushallinnon ratkaisut.
Nykyinen maailmanmeno auttaa ymmärtämään, kuinka arvokkaan perinnön veteraanipolvi meille jätti.
Eero Kaitainen
– Nato tuo Mikkeliin aktiviteettia ja kansainvälistymistä, mikä on tarpeen. Nykyinen maailmanmeno antaa lisämielenkiintoa. Kun tullaan ulkomailta Suomeen, sana leviää ja Mikkeli saa näkyvyyttä.
– Asetelmaa on paimennettava, jottei palaute ole negatiivista. Mikkelissä ollaan vähän arkoja suhteessa uusiin kontakteihin. Tulijoiden ei saa antaa eristäytyä. Kun joku kommentoi näkemäänsä ja kokemaansa, muotoutuu kuva Mikkelistä.
Eero Kaitainen ja puoliso Maiju Kaitainen ovat sparranneet vieraiden vastaanottoa. Maiju muistetaan Mikkelin musiikkijuhlien vetotehtävistä. Tutuiksi ovat tulleet sekä taiteilijat että yleisö.
Musiikkijuhlien näyttämöä, konsertti- ja kongressitalo Mikaelia, Kaitainen pitää yhtenä kaupungin hienoimmista hankkeista.
– Se oli monen väännön takana, mutta oli henkinen aikaansaannos ja vetovoimatekijä. Laadusta ei tingitty. Tuskin nyt sellaista saataisiin aikaan.
Toinen tunnettavuutta kasvattanut hanke oli Kenkäveronniemen pappilan saneeraus nykyiseksi matkailuvetonaulaksi. Mikkelipuisto täydentää kokonaisuutta.
Arki on Kaitaisen virkavuosista muuttunut, eikä aina parempaan suuntaan. Hän harmittelee Aalto-yliopiston päätöstä siirtää kauppatieteiden kandidaatin koulutus Otaniemeen.
– Kauhea pettymys. Täällä kehitettiin hieno koulutuskokonaisuus, jota Mikkeli kaipaa. Nyt se lakkaa ilman, että kukaan nostaa älämölöä. Yliopisto- ja korkeakoululaitoksen itsenäisyys teettää tätä. Aluepolitiikka on uusien haasteiden edessä.
Entä muut viime aikojen puheenaiheet?
Veturitalleille suunnitellaan uutta kaupan ja tapahtumakeskusta.
– Asiaa on pohdittu iät ja ajat. En tuomitse, mutten jaksa uskoa. Esillä ollut kuvio tuntuu epärealistiselta.
Kenkäveronniemen entisen jätevedenpuhdistamon alueelle kaavaillaan vetovoimatekijää, Puhistamoa.
– Veturitalleja realistisempi hanke, jolla voi olla mahdollisuuksia. Rakentaminen tosin on haasteellista. Vaatii vahvan toimijan, että lopputulos on riittävän laadukas.
Satama-alueen rakentaminen?
– Pitää miettiä, onko sillä tilausta. Suunnitelluilla tavalla eivät taida alueen resurssit riittää, sillä kysyntä ei riitä. Kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Onko keskustan ja Hallitustorin vireys uhattuna, kun tällaisia hankkeita suunnitellaan?
– Keskustan kauppa ja toriparkki ovat vetovoimaisia. Kyllä keskusta yhden projektin sietää. Tosin täytyy tehdä valintoja, ei kopaista joka suuntaan tai kysyntä hajoaa lopullisesti.
Mikkeli on korjannut talouttaan energiayhtiö Ese Oy:n osakekaupalla.
– En olisi tehnyt tuota kauppaa.
Eero Kaitainen täytti elokuussa 80 vuotta. Hänet muistetaan miehenä, joka piti päänsä eikä peitellyt kantojaan. Otteluja käytiin niin päättäjien kuin mediankin kanssa.
– Olihan sitä kaikenlaista vääntöä. Aina kuitenkin sovittiin ja hyvin tultiin toimeen, eikä mitään ole jäänyt kenellekään hampaankoloon. Kaikkea ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen, naureskelee Kaitainen.
Eläkkeellä Kaitainen paneutui maanpuolustustyöhön ja sotaveteraanien edunvalvontaan. Hän oli pitkään Mikkelin seudun sotaveteraaniyhdistyksen luottamustehtävissä, myös piirijärjestön johdossa sekä valtakunnallisen liiton hallituksen jäsen.
– Olen onnellinen, että sain olla mukana. Nyt vastuu on siirtynyt perinneyhdistys Tammenlehväliitolle. Se on hyvä.
– Veteraanien asiat on hoidettava loppuun saakka. Haaste on saada nykypolvet kiinnostumaan viime sotien perinnöstä ja itsenäisyyden vaiheista.
– Kyse ei ole sotien hehkuttamisesta, vaan arvoista. Nykyinen maailmanmeno auttaa ymmärtämään, kuinka arvokkaan perinnön veteraanipolvi meille jätti.