Maailman myllerryksessä ikävienkin uutisten keskellä Suomen Pankin pääjohtajalla Olli Rehnillä on kansalaiselle selkeä viesti.
– Varmaan jokaista kansalaista ja mikkeliläistä nykyinen meno huolestuttaa, mutta parasta lääkettä siihen on, että kansallisesti ja kansainvälisesti varaudutaan hyvin. Ja hankitaan kavereita Euroopasta ja maailmalta.
Rehn muistuttaa historiasta.
– Kun Euroopassa on sodittu, Suomella on mennyt huonosti, ja kun on ollut rauha, Suomellakin on mennyt hyvin. Olemme tiiviissä sidoksissa Eurooppaan.
Rehn ja paljon talouden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuntijoita keskusteli torstai-iltapäivän ajan Suomen Pankin kesäseminaarissa konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa musiikkijuhlien yhteydessä.
Pankin kesäseminaari oli painavista teemoista huolimatta – tai juuri siitä syystä – tuonut Mikkeliin ison joukon samoja kasvoja, joita on tavattu nähdä vähän joka ilta uutisissa ja studioissa kommentoimassa maailman hälinää.
Mikaelin kamarimusiikkisali oli niin täysi, että osa yleisöstä istuskeli portaikossa. Seminaari pohti maailmanpolitiikkaa ja Suomen sekä Euroopan selviytymistä kaiken keskellä.
Rehn korostaa, että kriiseissäkin ”oma pesä on pidettävä kunnossa”.
Onko se kunnossa? Viime aikoina on hallituksen parissa näkynyt erilaisiakin puheenvuoroja, vaikkapa suhteessa maahanmuuttoon ja Palestiinan tunnustamisessa.
– Maailmanpolitikan mannerlaatat ovat liikkeessä, mikä on vaarallista ja pulmallista Suomelle ja Euroopalle.
Itä-Suomen erityishaasteet ovat olemassa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
– Murroksella on useita keskuksia, esimerkiksi Gaza ja Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa. Donald Trumpin toimet ensimmäisen puolen vuoden aikana ovat muuttaneet käsitystämme lännestä ja liittolaisuudesta, Rehn luettelee.
Seminaarissa puhunut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala luonnehtii aikaa moninapaiseksi maailmaksi, johon on kehittymässä sotkuinen kansainvälinen poliittinen tilanne.
– Menossa on vallansiirtymä, joka tapahtuu usein konfliktien kautta, ja lisäksi teknologinen muutos. Elämme murrosteknologian aikaa, joka muokkaa taloutta ja yhteiskuntaa. Tekoäly on keskeinen ajuri.
Haukkala näkee uhkana sen, että Eurooppa ei kasva ja jää teknologiassa jälkeen. Samaan aikaan Venäjä on Suomelle kuin lyijyankkuri, joka ”sitoo varautumaan asioihin, joilla ei ole mitään käyttöä”.
Haukkala muistuttaa teknologian murroksesta. Suomessa on osaamista ja yrityksiä, mutta ei teollista ekosysteemiä vastaamaan haasteisiin.
– Teknologian murrosta ei voita se, joka tekee isoimman innovaation, vaan se, joka hallitsee seuraukset.
Hänen mukaansa Suomi tarvitsee niin sanotun suuren vastauksen.
– Ongelmat ja haasteet on tiedetty 20 vuotta, mutta ei ole vastauksia. Politiikan tehtävä on näyttää suuntaa ja ratkoa ongelmia, eikä siirtää niitä eteenpäin.
Erityisen hyvin ei mene muuallakaan Euroopassa. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen totesivat seminaarin paneelikeskustelussa, että Eurooppa on ainakin osin ollut maailman talouden ja -politiikan vapaamatkustaja.
Uudistavia ratkaisuja on Korhosen mukaan ollut helppo lykätä. Helsingin Sanomien Saksan kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen totesi keskustelussa, että Trumpin kauden alku on ollut lähinnä shokki mahtimaa Saksalle.
Turtiaisen mukaan Saksan asenteissa, muun muassa varustautumisessa, on kuitenkin tapahtunut iso muutos.
Maailmanpolitiikka heijastuu talouteen. Rehnin mukaan Suomen talouskehitys on ollut muuta Eurooppaa vaisumpaa, ja tilannetta heikentävät ulkoiset häiriöt ja kauppapolitiikan kiristyminen.
Vaikka talous näyttää pankin ennusteen mukaan hieman piristyvän vuoden loppua kohden, kireä tilanne vaikeuttaa Itä-Suomen kehitystä.
– Itä-Suomen asia on koko Suomen asia, sillä vain asuttu raja on turvallinen raja. Itä-Suomella on ongelmia ilman omaa syytä, ja avuksi tarvitaan sekä valtiollista että EU:n panosta.
Rehn on Itä-Suomen asialla. Suomen Pankki voi vaikuttaa hoitamalla turvaamalla hintavakautusta sekä vahvistamalla kestävää kasvua ja työllisyyttä.
Rehnin talousanalyysiä kesäseminaarissa seurannut Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen on tyytyväinen pankin tulokulmaan.
– Itä-Suomi tarvitsee puolestapuhujia. Käynnissä on seuraavan EU:n rakennerahoituskauden valmistelu, jossa pitää turvata Itä-Suomen osuus.
– Komissio jätti rakennerahan jaon jäsenvaltioille. Suomessa jako on ollut se, että Itä- ja Pohjois-Suomi saavat 70 prosenttia ja läntinen Suomi 30 prosenttia. Tämän suhteen tulee säilyä.
Utusen mukaan on vaara, että rakenneraha valuu läntiseen Suomeen. Rahaa tarvitsee sen sijaan Itä-Suomi, joka siten pystyy kasvamaan esimerkiksi vihreän siirtymän ansiosta.
Rehn puoltaa Itä-Suomen rahoitusta.
– Luotan siihen, että pidetään kiinni niistä perusteista, joilla rakennerahaa myönnetään. Itä-Suomen erityishaasteet ovat olemassa, sanoo Rehn.