Jukurien ”epäonnistumiseksi” ja jopa ”painajaiseksi” luonnehdittu kausi Liigassa päättyi lopulta helpotukseen kun joukkue lunasti sarjapaikkansa playout-sarjassa Pelicansia vastaan.
Moni kannattaja huolestui siitä, että mikkeliläisen liigakiekkoilun tarina olisi päättymässä. Miltä tilanne näytti sisältäpäin katsottuna, Jukurien johtoportaassa?
– Playout-sarja kääntyi lopulta kaikin puolin hyväksi. Mikkeliläinen jääkiekkoyhteisö ei hylännyt Jukureita, vaan tuli näkyvästi ja tuntuvasti seuran tueksi.
– Organisaatiossa ei ollut missään vaiheessa uskonpuutetta. Luotto siihen, että playoutit hoidetaan, oli vahva, summaa Jukurien taustayhtiö Jukurit HC Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhana Tikka.
– Kaudella ei saavutettu asetettuja taloudellisia eikä urheilullisia tavoitteita. Se oli pettymys. Mutta valmentajanvaihdoksesta lähtien tähtäin asetettiin jo tulevaan ja keskityttiin siihen, että playouteissa varmistetaan urheilullisesti paikka Liigassa, sanoo Jukurit HC Oy:n toimitusjohtaja Tero Kumela.
Mikkeliläinen jääkiekkoyleisö heräsi kannustamaan Jukureita kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun Pelicansia vastaan pelattiin suorasta säilymisestä.
– Se oli varmasti monelle herätys. Päättyneellä kaudella tilanne oli ensimmäistä kertaa se, että Liigasta saattoi oikeasti pudotakin, sanoo Tikka.
Kyse ei ole pelkästä kannustamisesta. Kun seura operoi Liigan pienimmällä talousalueella, on jokaisella myydyllä ottelulipulla ja oheistuotteella merkitystä.
Kumela sanoo, että pienet taloudelliset raamit haastavat Jukurit tekemään paremmin.
– Meidän pitää olla jokaisella osa-alueella tehokkaampia. Jukureilla ei ole yhtä isoa tulovirtaa, vaan tulot tulevat monesta lähteestä. Tulovirtoja pitää kasvattaa, mutta myös toimia tehokkaammin, hän sanoo.
Toimitusjohtaja on ilahtunut siitä, että sarjapaikan varmistuminen on heijastunut myös taloudelliseen toimintaan.
Siitä, että meillä on liigajoukkue, saa olla ylpeä.
Jukurit HC Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhana Tikka
– Kyllä se käänsi jo kurssin parempaan suuntaan. Se on näkynyt yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä neuvotteluissa ja kausikorttimyynnissä. Nyt näkyy, että Jukurien tukena halutaan olla, Kumela sanoo.
Omistajapohjan kasvattaminen on yksi keino, jolla Jukurien taloudellista kivijalkaa lujitetaan.
– Suurimpien omistajien kanssa on sovittu, että Jukurit HC Oy:lle haetaan uusia, sitoutuneita omistajia koko Etelä-Savon alueelta, Tikka sanoo.
Hänen mukaansa keskusteluja on käyty sekä yksityishenkilöiden että yritysten kanssa.
– Työtä tehdään tässä asiassa koko ajan. Lisää kerrotaan kun on kerrottavaa.
Jukurit HC Oy suunnittelee ensi syksyksi myös faniosakeannin nimellä kulkevaa osakeantia.
– Sen ajatuksena on mahdollistaa Jukurien osakkaaksi tuleminen pienemmälläkin sijoituksella, jopa yhden osakkeen minimimerkinnällä. Yhtiökokous päättää asiasta alkusyksystä, Tikka sanoo.
Jukurien viime talven osakeannissa minimimerkintä oli kymmenen osaketta, mikä edellytti 500 euron satsausta.
– Tällainen faniosakeanti tarjoaa yhden mahdollisuuden tukea joukkuetta ja sitoutua siihen. Samalla tavalla kuin voi tukea ottelulipun tai kausikortin lunastamalla, voi myös merkitä Jukurit HC Oy:n osakkeita, Tikka havainnollistaa.
Jukurit tekee tältä tilikaudelta tappiollisen tuloksen kolmatta kautta peräkkäin. Tulevalta kaudelta lähdetään tekemään Kumelan mukaan parempaa tulosta.
– Tulovirtojen kasvattamisen lisäksi kulukuri on edelleen tiukka, summaa Kumela.
Lisää tuloja Jukurit hakee kehittämällä uudenlaisia tuotteita ja palveluja.
– Ne ovat esimerkiksi yrityksille suunnattuja uusia digitaalisia tuotteita sekä sisältö- ja elämyspalveluita, joilla pyrimme laajentamaan tarjontaamme myös ottelutapahtumien ulkopuolelle. Toki myös ottelutapahtumia on kehitettävä entisestään, toimitusjohtaja sanoo.
Ydinkysymys Jukurien tapauksessa on se, miten Let´s Go Areenalle saadaan tulemaan entistä enemmän väkeä.
– Jos saisimme vaikkapa kaikki ne ihmiset, jotka nyt käyvät kerran-kaksi kaudessa peleissä, tulemaankin kolme tai neljä kertaa kaudessa hallille ja ehkä myös käyttämään siellä hieman enemmän rahaa oheispalveluihin, sillä olisi jo iso merkitys seuran talouteen, ynnäilee Kumela.
Loppuun on vielä pakko kysyä, millä mielellä Jukurien johtokaksikko seurasi kevään finaalisarjaa KalPan ja SaiPan välillä?
– Se oli koko kiekkoyhteisön kannalta ja itäsuomalaisittainkin hienoa seurattavaa. Finaalisarjasta säteili paljon hyvää Mikkeliin saakka. Kaiken kaikkiaan innostava esimerkki, Tikka sanoo.
– Olihan se inspiroivaa ja kannustavaa katsottavaa. KalPallakin on ollut vaikeita vuosia, mutta nyt he ovat laadukkaalla tekemisellä saavuttaneet sekä liiketoiminnallisesti että urheilullisesti loistavan tuloksen Suomen mestareina.
– SaiPa taas nousi edelliskauteen verrattuna aivan uskomattomaan suorituksen, kehuu Kumela.
Tikka lisää vielä, että mikkeliläisilläkin on kaikki syyt olla ylpeitä omasta joukkueestaan.
– Tämä kevät näytti sen, ettei ole itsestään selvä asia, että Mikkelissä pelataan liigatason jääkiekkoa. Ja senkin kevät näytti, että Jukurit todisti, että täällä yhä halutaan pelata Liigaa.
–Ei se itsestään tule. Sen eteen pitää tehdä paljon töitä että pärjätään ja saadaan ihmiset kiinnostumaan. Kyllä siitä, että meillä on kaupungissa liigajoukkue, saa olla oikeasti ylpeäkin, Tikka kiteyttää.