Sotilasliitto Naton alaesikunnan ensimmäiset henkilöstön jäsenet saapuvat Mikkeliin näillä näkymin ensi syksynä.
Kaikkiaan Naton väkeä kaupunkiin tulee viitisenkymmentä, pääosa vuoden 2026 puolella.
Kaupunki varautuu sotilasliiton henkilöstön tuloon, mutta virkajohtoa myöten vielä myönnetään, että monet asiat ovat toistaiseksi hämärän peitossa.
Mikkeli on kuntatasolla ensimmäinen, joka kohtaa sotilasliiton tulon paikkakunnalle.
Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan kaupunkia on toki informoitu siitä, mitä kaupungilta tässä vaiheessa edellytetään. Tietoa on kuitenkin verrattain niukasti.
– Valmista pelikirjaa ei ole. Enemmän on jouduttu itse visioimaan ja keskustelemaan eri osapuolten kanssa, sanoo Kinnunen.
Selvää on, että kaikkea ei ole kerrottu julkisuuteen, eikä kerrotakaan.
Kun Naton ja kuntatason yhteyksiä kysyy Mikkelin naapurikunnan Mäntyharjun ministeriltä, puolustusministeri Antti Häkkäseltä, vastaukset ovat aika pyöreitä.
Häkkäsen mukaan alaesikunnan vaikutukset kaupunkiin täsmentyvät myöhemmin. Monet asiat etenevät vasta nyt kevään kuluessa.
Kinnunen ei ole mitenkään hermostunut siitä, mitä mahdollisia vastuita kaupunki joutuu ottamaan kontolleen. Toistaiseksi kaupunki on tehnyt sellaisia toimia, joihin se itse pystyy vaikuttamaan.
Valmistautumista ja varautumista hämmentä hieman se, että tällä hetkellä ei tiedetä, keitä Mikkeliin tulee.
Tällä hetkellä ei tiedetä, keitä Mikkeliin tulee.
Oletus on, että kommunikointi tapahtuu englannin kielellä, mutta esimerkiksi Nato-henkilöstön kansallisuus ei ole tiedossa, eikä se, onko mukana minkä verran perheellisiä.
Kaupunki arvioi, että henkilöstön joukossa on perheitä. Kunnan vastuulla on silloin opetuksen järjestäminen varhaiskasvatuksesta lukiotasolle.
Mikkeli on aloittanut kaksikielisen opetuksen järjestelyt ja selvittänyt kansainvälisen koulupolun asetelmia.
Kaupunki mietti jo muutana vuosi sitten kansainvälistä koulupolkua. Nyt sysäyksen antoi Nato-yhteys.
Koulupolusta kaavaillaan kaksikielistä, suomeksi ja englanniksi.
Englanninkielistä opetusta varten Mikkeli on selvittänyt kustannuksia, opetusmateriaalia ja opettajakunnan valmiutta englanninkieliseen opetukseen. Opetus on määrä saada käyntiin vuoden 2026 syksyllä.
Hanke tuo kustannuksia. Sivistystoimelle koituu sen verran lisämenoa, että uuteen opetukseen tarvitaan korvamerkittyä valtionosuutta.
Kansainvälistä opetusta on useissa kaupungeissa. Kaupungin mukaan vieraskieliseen opetukseen on tarvetta muutenkin.
Sivistystoimi on myös arvioinut, että kaksikielinen opetus voi olla kilpailukeinokin, sillä opetus voi houkutella perheitä muuttamaan Mikkeliin. Huoltajakyselyssä kansainväliseen opetukseen suhtauduttiin varsin myönteisesti.
Naton alaesikunnan työtilat sijoittuvat Karkialammelle, jossa jo toimii Maavoimien esikunta.
Karkialammen miljöö on pysynyt pitkälti varsin samanlaisena, mutta muutostakin on. Vanhoissa kasarmeissa on yritystoimintaa, ja ruokalan tuntumassa sekä kuntotalolla liikkuu siviilejä.
Alueen halkaisevan Tyrjäntien reuna on rajattu aidalla, jonka sisäpuolelle ei ulkopuolisilla ole asiaa. Liikkumista ja liikennettä valvotaan. Kentällä on vieraiden vastaanottorakennus.
Esikuntien järjestelyistä vastaa valtio, eikä kaupungin tarvitse osallistua esimerkiksi rakentamiseen.
Katuverkossa tosin tapahtuu, sillä Karkialammelta Kalevankankaalle johtavalle Pohjoisväylälle rakennetaan Marssitieltä uusi yhteys.
Infra- ja viherpalveluiden mukaan tätä yhteyttä on suunniteltu jo vuosia sitten, eikä nimenomaista yhteyttä Karkialammen esikuntien tarpeisiin siksi ole. Marssitien nykyinen katu tunneleineen jää kevyen liikenteen käyttöön.
Nato-yhteys heijastuu myös Mikkelin lentokenttään.
Kaupungin päättäjät ovat vuosia vääntäneet kentän ylläpidosta, mutta nyt puheet ovat taustalla. Toistaiseksi odotetaan, mitä mahdollisia toiveita puolustushallinnolla on kentän suhteen.
Kaupunki on myös pohtinut sitä, onko Nato-henkilöstölle kaupungin puolelta osoitettava asuntoja. Kinnusen mukaan Mikkelin asuntomarkkinoilla on sen verran tilaa, että kaupungilla ei ole asiassa roolia.
Kinnunen korostaa, että Nato-henkilöstö ei tule Mikkeliin kotoutettavaksi, vaan töihin. Henkilöstön perheenjäsenille ei tarvinne varautua osoittamaan töitä, mutta uutta kysyntää saattaa tulla muista palveluista, vaikkapa vapaa-ajan palveluista.
Kinnusen mukaan Mikkeli haluaa kaikin puolin kansainvälistyä, ja Nato-esikunnan tulo Mikkeliin antaa omalta osaltaan vauhtia tälle kehitykselle. Samaa mieltä on poliittinen johto.
Kaupungin organisaatiossakin tähän kokonaisuuteen uusi tehtävä, kansainvälisten palveluiden päällikkö. Tehtävään on valittu lahtelainen Riikka Hälikkä.