Ikäihmisten asumis-, hoito- ja hoivapalveluja tarjoava Mikkelin Kotikaari ry vastaanotti arvostetun tunnustuksen 40-vuotisjuhlavuotensa huipennukseksi viime joulukuussa.
Mikkelin Kotikaari sai maailman tunnetuimman tunnustuksen työntekijäkokemuksen ja työkulttuurin laadusta eli Great Place To Work -sertifikaatin.
Sertifikaatti voidaan myöntää organisaatioille, joissa työntekijät ovat tyytyväisiä ja kokevat työpaikan ilmapiirin erinomaiseksi. Mikkelin Kotikaari on toimialansa ensimmäinen organisaatio, joka sai kyseisen sertifikaatin.
Sertifikaatti on arvokas asia lähes 20 vuotta Mikkelin Kotikaari ry:n hallituksessa työskennelleelle Tuula Rahikaiselle.
– Se tuntuu tosi hienolta. Arvokasta siinä on nimenomaan se, että yhdistyksen työntekijät ovat itse arvioineet ja arvottaneet oman työpaikkansa niin korkealle, Rahikainen iloitsee.
Mikkelin Kotikaari ry:n tutkimustulokset olivat erinomaisia. Peräti 91 prosenttia työntekijöistä pitää työpaikkaansa todella hyvänä, kun tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenttia.
Lisäksi työntekijät luottavat johtoon sataprosenttisesti ja kokevat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti.
– Se kertoo henkilöstön sitoutumisesta työpaikkaansa. Meillä henkilöstön vaihtuvuus onkin ollut hyvin pientä, Rahikainen sanoo.
Mikkelin Kotikaari ry:n toimipisteissä työskentelee noin 50 työntekijää. Voittoa tavoittelematon yhdistys tuottaa ikäihmisille esteetöntä vuokra-asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista.
Hyvinvoiva henkilöstö on paras tae sille, että toiminta on laadukasta.
Tuula Rahikainen
Yhdistyksellä on Mikkelissä Pappilanpuiston palvelutalo ja Laurinpuiston, Veteraanipuiston ja Jalavapuiston vuokra-asunnot. Lisäksi Mäntyharjulla sijaitsee Mäntypuiston palvelutalo.
Toimitusjohtaja Riitta Paasivuori kiittää tiiminsä vahvaa yhteistyötä ja johtamisen avoimuutta.
– Kun henkilöstö ilmoittaa, että se luottaa johtoon vaikeissakin tilanteissa sataprosenttisesti, vetää palaute nöyräksi.
– Olemme onnistuneet johtona ja johtoryhmänä luomaan avoimen, keskustelevan ja luottamuksellisen ilmapiirin, joka kantaa vaikeissakin tilanteissa, Paasivuori sanoo.
Paasivuori sanoo uskoneensa aina, etteivät henkilöstö ja johtajat menesty työssään, elleivät työnteon raamit, säännöt, toimintaohjeet ja muut johtamisen kulmakivet ole kunnossa.
– Tämä on yhteisjohtamista, jossa jokaisella on osansa.
Yhdistyksen missio on Kunniatehtävänä arvokas elämä. Tällä halutaan viestiä elämän kunnioittamista, jokaisen yksilöllistä oikeutta tulla kohdelluksi arvokkaasti ja yhdistyksen lähtökohdan ja tarkoituksen kiteytymistä toiminnassa kunniatehtävän kautta.
Yhdistys saa tunnustusta myös asukkailta ja heidän omaisiltaan.
– Olemme asiakkaitamme ja yhteiskuntaa varten. Jokaisella on rooli ja tehtävä ja jokaisen työ on yhtä arvokasta, Paasivuori summaa.
Tuula Rahikaiselle pitkä pesti Mikkelin Kotikaari ry:n hallituksessa tuli ikään kuin perintönä.
– Isäni Pentti Kääriäinen oli mukana perustamassa yhdistystä elokuussa 1984. Kun hän jäi hallituksesta pois vuonna 2007, hän toivoi, että lähtisin hänen työtään jatkamaan, kertoo varhaiskasvatuksen piirissä elämäntyönsä tehnyt Rahikainen.
Alun perin yhdistys tunnettiin Mikkelin Sateenkaari ry:nä. Nimi vaihtui Mikkelin Kotikaari ry:ksi vuonna 2017. Yhdistyksen päättäviä yhteisöjäseniä ovat Mikkelin kaupunki, Mikkelin Työväenyhdistys sekä Mäntyharjun kunta.
– Yhdistyksen toimintaa ovat alusta asti leimanneet vahvat eettiset periaatteet. Ne tiivistyvät edelleen hyvin tuohon missioommekin.
– Meidän yhdistyksessämme myös perustehtävä on edelleen kirkas; asiakas on tärkein. Se kuuluu jo siinä, miten henkilökunta työstään puhuu. Muutenkin meillä keskustellaan paljon ja haetaan yhteistä ymmärrystä ja näkemystä. sanoo Rahikainen.
Rahikainen puhuu mielellään arvoista.
– Avoimuus on tärkeä arvo, nimenomaan niin että ollaan avoimia kaikkiin suuntiin. Työpaikassa pitää olla rohkeutta avata asioita ja keskustella niistä yhdessä, ilman kuppikuntaisuutta.
– Osallisuus on myös iso asia. Ihmisten pitää tuntea, että heitä kuunnellaan ja että he voivat vaikuttaa omaan työhönsä.
– Vanhustyössä avoimuuden pitää tietysti ulottua myös asiakkaisiin ja heidän läheisiinsä.
– Eettisyys pitää sisällään myös sen, että henkilöstön hyvinvoinnista on pidettävä hyvä huoli. Hyvinvoiva henkilöstö on paras tae sille, että toiminta on laadukasta, Rahikainen päättää.