Hetken jo henkitoreissaan huokaillut Mikkelin Kameraseura on ponnistanut uudelleen jaloilleen.
Kerhoilloissa käy väkeä, jäsenmäärä ei ole iso, mutta nousussa, ja tulossa on valokuvanäyttelyitä ja alan ammattilaisten yleisötilaisuuksia.
Monen muun yhdistyksen tapaan kameraseura kärsi koronapandemian aikana toiminnan hiipumisesta. Seuran vuosikokouksen listalla oli jo esitys lakkauttamisesta.
Muutamat jäsenet kuitenkin vakuuttivat, että toimintaa voi ja kannattaa jatkaa. Puheenjohtajavastuussa oli tuolloin Heikki Hermunen.
– Silloin tuli paniikki, että toiminta loppuu. Päätettiin pysyä hengissä, muistelee Hermunen.
Seuran nykyinen puheenjohtaja Juha-Matti Laitinen vakuuttaa, että elossa ollaan. Laitinen itse on kangasniemeläinen ja pohti osallistumista kameraseuratoimintaan.
– Mietin Jyväskylän ja Mikkelin välillä: päätin liittyä Mikkelin seuraan, kun kuulin, että sen toiminta uhkasi lakata.
Mikkelin Kameraseura on maan vanhimpia alan seuroja.
Nuijamiestenkadun kerhotilan arkistoista löytyy vanhoja pöytäkirjoja. Ensimmäinen pöytäkirja on alkuvuodesta 1938. Ravintola Suur-Savon kabinetissa pidetyssä kokouksessa puhetta johti opettaja Tauno Häkli.
Nykyisin seurassa jäseniä on kantakaupungin lisäksi Haukivuorelta, Anttolasta sekä Kangasniemeltä ja Hirvensalmelta. Seudulla Juvalla on oma seuransa.
on kamera taskussaan
Mikkelin Kameraseuran puheenjohtaja Juha-Matti Laitinen
Kerhoilloissa käy kymmenkunta aktiivia. Kerrataan yhdistyksen asiat ja kuulumiset sekä katsellaan ja kommentoidaan jäsenten tuomia kuvia.
Kuvia otetaan nykyisin miljoonia, mutta valokuvauksen harrastus on eri asia.
– Jokaisella on kamera taskussaan. Järjestelmäkameran omistaja perehtyy kenties syvemmin kuvaamiseen, ja kännykkäkuvaajienkin kannattaisi ehkä enemmän miettiä kuvan ottamista, tuumii Laitinen.
Laitinen miettii, miten saisi näitä kännykkäkuvaajia houkuteltua alan harrastukseen.
– Sinänsä kamerakynnystä ei ole. Kännykkäkin käy. Kuvia julkaistaan paljon ja kaikki ovat tottuneet katselemaan kuvia. Seura on valmis tarjoamaan koulutusta ja neuvontaa.
Kerhoillat ovat hienokseltaan äijävoittoisia. Hermunen sanoo puheenjohtaja-aikanaan pohtineensa tätä asiaa.
– Ehkä miehet ovat kiinnostuneempia tekniikasta. Este se ei kuitenkaan saisi olla. Uusia harrastajia pitäisi saada mukaan.
Uutta virettä valokuvaharrastus on saanut se, että nuori polvi on alkanut kiinnostua filmikameroista, filmille kuvaamisesta ja kuvien vedostamisesta. Kameraseuralla on tarjolla oma täysin varusteltu laboratorio.
Harrastajat tuovat Laitisen mielestä liian vähän kuviaan esille. Tätä seikkaa korjataan nyt.
Seura järjestää talven aikana kaksi yleisölle avointa näyttelyä. Mikkelin kuvataideseura Mikkelangelot ry:n kanssa on sovittu, että kamerakerho tuo kuvataiteilijoiden Siniseen taloon Maaherrankadulle valokuvanäyttelyn maaliskuun ajaksi.
Toista näyttelyä, mahdollisesti pysyvämpääkin valokuvien ripustusta, suunnitellaan Pirttiniemenkadulle Wanha Länsmanni-taloon, jossa toimii lounas- ja tilausravintola.
Mikkelissä on tilausta valokuvanäyttelylle, sillä Mikkelin Valokuvakeskus sulki ovensa viime keväänä.
– Seuran jäsenten kanssa käytiin eri puolilla Suomea valokuvanäyttelyissä ja syntyi ajatus, että meidänkin on tuotava kuvia esille muidenkin kuin vain jäsenten katseltaviksi, sanoo Laitinen.
Seura asettaa näytteille omien jäsentensä tuotantoa, mutta kun sana kiiri näyttelytoiminnan avaamisesta, myös ulkopuolisia alkoi kiinnostaa.
– Lähdemme siitä, että ulkopuolistenkin kuvat sallitaan, sanoo Laitinen.
Seura on mukana jälleen tänä vuonna Järvi-Suomen kameraseurojen kuvakilpailussa. Viime vuonna kisan luontokuvasarjan voitti Mikkelin Kameraseuran pitkäaikainen mikkeliläinen jäsen Jukka Laitinen, ja sama kuva voitti myös koko kisan parhaan kuvan tittelin.
Seura järjestää muutaman valokuvausalan yleisöluennon. Kuvistaan kertovat mainosalalla työuransa tehnyt, luonto- ja kaupunkimiljöökuvistaan tunnettu Ilpo Aalto sekä luontokuvauksen kouluttaja Paavo Hamunen. Ilpo Aallon esitelmätilaisuus on 5. helmikuuta.
Monien yhdistysten tapaan kameraseuran talous on tiukoilla. Mikkelin kaupunki tukee sen verran, että kerhotilan kulut saadaan kuitattua. Näyttelykuvien kustannukset jäsenet maksavat itse.
– Muuten toiminta pyörii pienillä jäsenmaksuilla. Täytyy kysyä, voisiko kaupungilta saada jotain tukea näyttelytoiminnan järjestämiseen, pohtii Juha-Matti Laitinen.
www.mikkelinkameraseurary.kuvat.fi