Mikkeli sai ilahduttavia uutisia keväällä, kun kaupunki sijoittui ensimmäistä kertaa kymmenen parhaan joukkoon opiskelijakaupunkien rankingissa, jonka toteutti koulutushakusivusto Studentum.fi.
Rankingissa oli mukana 33 kaupunkia. Siinä huomioitiin muun muassa opetuksen laatu, asumisen edullisuus ja asuntotarjonta, kaupunki- ja opiskelijaelämän vireys, uranäkymät, jatko-opintotarjonta sekä mahdollisuudet työharjoitteluun.
Mikkeli arvioitiin parhaaksi opetuksen laadussa. Yksi paha puute löytyi; Mikkeli oli viimeisten joukossa, kun mitattiin mahdollisuuksia työharjoittelupaikan saamiseen.
Tämän tietää myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toisen vuoden sosionomiopiskelija, Rantasalmelta kotoisin oleva Iira Kaisanlahti.
– Ulkopaikkakuntalaisen opiskelijan on usein vaikea saada Mikkelistä harjoittelupaikka. Tieto paikoista ei tavoita tehokkaasti muualta muuttaneita, vaan kulkee enimmäkseen suusta suuhun.
– Asiat siis pitäisi vain tietää ja olla itse yhteydessä yrityksiin. Kun sitä tietoa ei ole missään koottuna.
– Hain itse suoraan toiselle paikkakunnalle, sillä koin, että Mikkelissä harjoittelupaikan hakeminen opiskelijoiden Jobiili-järjestelmän kautta on vähän hankalaa. Kaikki ovat samassa järjestelmässä hakemassa paikkoja heti kun hakuaika alkaa, Kaisanlahti sanoo.
– Lisäksi yritykset, jotka ovat parhaiten tehneet itseään tunnetuksi tai joista opiskelijoilla on hyviä kokemuksia, tahtovat vähän ruuhkautua, kun kaikki haluavat juuri niihin, tiivistää Kaisanlahti.
Mikkelin kaupunki, kehitysyhtiö Miksei, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu sekä Mikkelin yliopistokeskus kehittävät parhaillaan toimintamallia, joka auttaisi tähän vaivaan.
Tavoitteena on tarjota yhteinen alusta ja tuki paikallisten yritysten ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Näin opiskelijat saisivat parempia mahdollisuuksia harjoitteluun ja opinnäytetöihin ja Mikkelistä kehittyisi opiskelijamyönteisempi kaupunki.
– Jokaisella oppilaitoksella on omia toimintamalleja. Nyt tarvitaan kuitenkin malli, joka on kaikille yhteinen ja sopiva. Kaupunki on tässä sopivan neutraali toimija.
– Hanke istuu hyvin kaupungin kasvuohjelmaan ja erityisesti sen sisältyvään Nuorten unelmakaupunki -osaan, sanoo kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.
Ulkopaikkakuntalaisen opiskelijan on vaikea saada Mikkelistä harjoittelupaikka.
Xamkin sosionomiopiskelija Iira Kaisanlahti
Yhteinen alusta sopisi myös Kaisanlahdelle. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkavarausjärjestelmä Jobiili ei saa kehuja.
– Meitä on ohjeistettu käyttämään Jobiilia, mutta se toimii huonosti. Se kaatuu, siinä ei ole riittävästi tietoa kaikkien yritysten toiminnasta eivätkä kaikki yritykset edes ole siinä.
– Osaan yrityksistä ei sitten haeta, koska niistä ei tiedetä. En ole Jobiilista kuullut yhtään hyvää sanaa, kiteyttää Kaisanlahti.
Siksi merkittävä osa harjoittelupaikoista löydetään edelleen suorien kontaktien avulla.
– Moni hakeutuu harjoitteluun mieluummin kotipaikkakunnalleen, kun siellä työpaikat ovat tuttuja ja yhteyden saaminen helpompaa.
Toimintamalli pyrkii muunkinlaisten yhteyksien sujuvoittamiseen opiskelijoiden ja yritysten välillä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelija voisi tehdä opinnäytetyönsä niin, että se räätälöidään jonkin paikallisen yrityksen tarpeiden mukaiseksi.
Työharjoittelupaikkojen tarjoaminen Mikkelissä opiskeleville nuorille olisi tärkeää myös siksi, että harjoittelu voi olla väylä vakituiseen työpaikkaan ja siihen, että Mikkeli saa työllistyvästä opiskelijasta uuden veronmaksajan.
– Erityisesti tässä tarvitaan yritysmaailmaa mukaan. Sieltä puolelta on löydyttävä halua ottaa opiskelijoita vastaan ja ohjata heitä.
– Lisähaastetta tuo se, että opiskelijakuntakin kansainvälistyy eikä pelkällä suomen kielellä välttämättä pärjää, Kauranen sanoo.
Kaisanlahti lisää tärkeän näkökulman asiaan:
– Opiskelijoiden keskuudessa tieto hyvistä harjoittelupaikoista kulkee nopeasti. Tieto siitä, että yritys tarjoaa mielekästä tekemistä harjoitteluaikana lisää kiinnostusta yritystä kohtaan ja kohottaa sen mainetta.
– Tärkeää on myös oppia. Meistä koulutetaan tulevia työntekijöitä ja yrityksillä on tässä kohtaa mahdollisuus vaikuttaa, millaista työvoimaa heillä tulevaisuudessa on saatavilla, muistuttaa Kaisanlahti.
Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen mainitsee yhteistyöesimerkkeinä Esedun, Xamkin ja yliopistokeskuksen järjestämän Uskalla osata -tapahtuman sekä Yritysappron.
Mikkelin Yritysappro on yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden verkostoitumistilaisuus ja samalla opiskelijoiden viihteellinen kaupunkisuunnistus.
Yritysapprossa yritysten edustajilla on tilaisuus tavata opiskelijoita rennossa ilmapiirissä. Opiskelijoille tapahtuma taas tarjoaa katsauksen paikalliseen elinkeinoelämään.
Tänä vuonna Yritysapproon osallistui 50 joukkuetta, joissa oli mukana 245 opiskelijaa.
– Se on erinomainen tapa saattaa kaksi osapuolta yhteen, kehuu Malinen.
– Se oli tosi kiva. Yllätti positiivisesti. Rastien läpikäyminen oli mukavaa, vaikka minun alani yrityksiä ei mukana kovin montaa ollutkaan, kiittelee Kaisanlahtikin.
Kaisanlahdella on opiskelijakaupunki Mikkelille kaksi toivetta.
– Ensinnäkin se, että harjoittelupaikoista olisi ajantasainen, kattava ja alakohtainen listaus muuallakin kuin Jobiili-järjestelmässä.
– Toinen on, että me opiskelijat toivoisimme todella kovasti yrityksiä vierailulle tänne oppilaitokselle. Tai sitten niin, että me pääsemme käymään yrityksissä kysymässä kysymyksiä, tiedustelemassa harjoittelupaikoista, tutustumassa toimintaan ja niin edespäin.
– Joitakin yrityksiä ei ole tullut edes ajatelleeksi harjoittelupaikkana, kun ei välttämättä tiedä, kuinka paljon erilaista työtä yrityksessä tehdään. Meillekin taisi joitakin ahaa-elämyksiä tulla Yritysappron aikana tyyliin ”ei tajuttu, että teette tällaistakin duunia”.
– Tässä hyvä esimerkki siitä, miksi yritysvierailijat ovat toivottuja ja tykättyjä, tiivistää Kaisanlahti.