Mikkelin Teatteri sai hyvin huonoja uutisia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, joka on vahvistanut esittävän taiteen valtionosuudet ensi vuodelle.
Mikkelin Teatterin saamaa valtion tukea leikataan lähes 11 prosentilla tämänvuotiseen verrattuna. Rahana summa on yli 100 000 euroa.
Teatterissa ratkaisua luonnehditaan täystyrmäykseksi muutenkin rahoitusvaikeuksissa kamppailevalle teatterille.
Mikkelin Teatteri joutuukin aloittamaan koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, koska teatterilla on pikainen tarve sopeuttaa talouttaan julkisen tuen leikkausten vuoksi.
Muutosneuvotteluihin päädyttiin, koska teatterin saama julkinen avustus on laskenut erittäin merkittävästi viime vuosien aikana. Viime viikon lopulla tullut tieto valtionavun leikkaamisesta oli viimeinen niitti.
– Tilanteemme on todella tukala. Pyrimme turvaamaan muutosneuvotteluilla lähinnä sen, että pystymme toimimaan vuoden 2025 tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti, sanoo hallintojohtaja Jaana Aholainen.
Teatterialalla sopimukset on tehtävä vahvasti etupainotteisesti ja siksi ohjelmiston muuttaminen olisi ollut erittäin hankalaa.
– Ensi vuoden aikana pyrimme selvittämään, millaisella rakenteella ja toimintamallilla ammattiteatteria voidaan Mikkelissä jatkaa. Vai voidaanko sitä jatkaa ollenkaan. Meidän julkista rahoitustamme on leikattu kaupungin puolesta viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 233 000 eurolla ja nyt kun tähän lisätään vielä tuo valtionavun pieneneminen, suuria muutoksia on joka tapauksessa edessä, Aholainen jatkaa.
Ensi vuonna teatterissa joudutaan muutosneuvottelujen jälkeen turvautumaan todennäköisesti henkilöstön lomautuksiin. Sekään ei ole aivan yksinkertaista.
Näin kovassa paikassa en ole ollut kertaakaan urani aikana.
Teatterinjohtaja Pekka Laasonen
– Teatteritoiminnan ylläpitämiseen vaaditaan koko henkilökuntaa. Siksi lomautus on varsin todennäköisesti myös lamautus; ainakin esitystoiminta on niiltä osin seis, vaikka lomautukset tehtäisiin porrastetusti, toteaa teatterinjohtaja Pekka Laasonen.
– Eivätkä lomautukset voi olla jokavuotinen keino tasapainottaa taloutta. Jos niihin nyt joudutaan, pyritään pysymään hengissä ensi vuosi ja keksimään keinot toiminnan pelastamiselle. Ellei järkevää ja taloudellisesti kestävää mallia löydy, niin sitten tämä oli varmaan tässä, synkistelee Laasonen.
Aholaisen mukaan valtionosuusratkaisussa toteutui Mikkelin Teatterin kannalta pahin mahdollinen odotettavissa ollut skenaario.
– Sen lisäksi, että meiltä vietiin kolme ja puoli henkilötyövuotta, myös jäljelle jääneiden henkilötyövuosien yksikköhintaa laskettiin, Aholainen sanoo.
Hallintojohtajan mukaan kiinteiden kulujen, siis kiinteistökulujen sekä vakituisen henkilökunnan palkkojen, osuus Mikkelin Teatterin vuosibudjetista on jatkossa niin suuri, ettei laadukkaan ja ympärivuotisen esitystoiminnan ylläpitämiselle ole edellytyksiä.
Myös teatterinjohtaja Pekka Laasonen on erittäin huolissaan julkisen rahoituksen tulevaisuuden näkymistä, erityisesti ohjelmiston näkökulmasta.
– Kyllä lähti ilmat pihalle, kun tieto ensi vuoden valtionavuista julkistettiin. Näin kovassa paikassa en ole ollut kertaakaan urani aikana, tunnustaa Laasonen.
Laasosen mukaan Mikkelin Teatteri joutuu miettimään tarkasti, mihin vähenevät resurssit riittävät tulevaisuudessa.
Hän toivoo, että Mikkelin kaupungilta saataisiin apua taloudelliseen kurimukseen.
– Mikäli kaupungin kanssa ei päästä sopimukseen avustuksen palauttamisesta aikaisemmalle tasolle, tai heidän perimiensä vuokrien merkittävästä laskusta, on meidän ainakin etsittävä edullisemmat tilat toiminnallemme.
– Nyt maksamme kaupungille vuokraa yli 400 000 euroa joka vuosi. Siihen meillä ei ole enää varaa.
Mikkelin Teatterin ohjelmistoa joudutaan myös miettimään aivan uudesta näkökulmasta.
– Meillä on jo nyt yksi Suomen ammattiteatterien pienimmistä taiteellisista henkilökunnista. Ihmiset ovat erittäin kuormitettuja ja vierailevien näyttelijöiden käyttö aika ajoin on tuonut hieman helpotusta.
Pieni näyttelijäkaarti vaikuttaa jo nyt siihen, ettei Mikkelin Teatteriin pystytä tuomaan kaikkia näytelmätuotantoja, vaikka siihen taiteellista halua olisikin.
– Suurimpaan osaan näytelmiä meidän oma väkemme ei edes riitä. Freelancereita on käytetty myös siksi, että se on ollut välttämätöntä. Jatkossa meillä ei ole juuri varaa tällaiseen, vaan teemme pieniä kamarinäytelmiä omalla porukalla.
Mikkelin Teatteri sai kaupungilta tälle vuodelle 941 000 euron toiminta-avustuksen, josta se maksaa vuokrina takaisin noin 400 000 euroa.
Teatteri on ostanut viime vuosina tuotteita ja palveluja paikallisilta yrityksiltä keskimäärin 340 000 eurolla. Teatteri työllistää vakinaisesti 30 henkilöä.