Pian on kulunut kuukausi siitä, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti tiedotustilaisuudessa odotetusti päättäneensä, että puolustusliitto Naton alaesikunta sijoitetaan Mikkeliin, Maavoimien esikunnan yhteyteen.
Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen luonnehtii ratkaisua maavoimien kannalta merkittäväksi ja luonnolliseksi jo siksi, että Suomella on vahvat maavoimat ja niitä johtaa esikunta Mikkelissä.
– Hyvin isosta päätöksestä on kyse. Maavoimien esikunnalle se merkitsee sitä, että me pääsemme nyt liittolaistemme kanssa yhteistyössä suunnittelemaan pohjoisen alueen puolustamista.
– Tämä on myös ainutlaatuinen tilaisuus päästä rakentamaan Naton yhteistä toimeenpanokykyä maaoperaatioissa, Jokinen sanoo.
Jokinen näkee sijoituspäätöksen hyvin tärkeänä myös Mikkelille.
– Toisaalta Mikkelillä on vahvat sotilasperinteet, mutta ennen kaikkea jo nyt kyvykäs Maavoimien esikunta. Tämä ratkaisu on hienoa jatkumoa niin perinteille kuin osaamisellemme, hän sanoo.
Mikkeliin asettuu vahvuudeltaan joitakin kymmeniä upseereja ja aliupseereja sisältävä Naton maavoimien johtoporras, englanninkieliseltä nimeltään Multi Corps Land Component Command (MCLCC).
Sijoituspäätös pohjautuu siihen, että Maavoimien esikunta oli jo valmiiksi Mikkelissä. Se takaa parhaan synergian kansallisen maapuolustuksen johtamisen ja Naton maapuolustuksen johtamisen välille.
Rauhan aikana MCLCC:n tehtävänä on suunnitella ja sovittaa yhteen kansallista ja Naton maapuolustusta. Sodan aikana se vastaa yhteisen maapuolustuksen toimeenpanosta.
Päätös tehtiin puhtaasti sotilaallisin perustein. Jokinen luonnehtii sitä tärkeäksi ja johdonmukaiseksi.
– Ratkaisu oli selkeä askelmerkki prosessissa. Maavoimien esikunta on looginen paikka suunnitella yhteisiä toimintoja.
Nato-esikunnan tulosta Mikkeliin keskusteltiin vilkkaasti julkisuudessa jo viime kesästä asti.
MCLCC -esikunnan tulo lisää Mikkelin tunnettuutta maailmalla.
Kenraalimajuri Jukka Jokinen
– Sotilaana olen tottunut siihen, että kun asioita valmistellaan, ne ovat avoimia siihen saakka, kun virallinen päätös tulee, vastaa Jokinen kysymykseen siitä, liikkuiko päätöksestä mitään ennakkotietoja.
Jokinen sanoo, että Maavoimien esikunnassa on hoidettu prosessin aikana sille kuuluvia normaaleja tehtäviä.
– Meidän tehtävämme on muun muassa tuottaa poliittisille päättäjille sotilaallista tietoa päätöksentekoa varten, hän sanoo.
Maavoimien esikunnassa on vieraillut viime kuukausina upseereja ja muuta henkilökuntaa muista Nato-maista. Jokisen mukaan vierailut ovat osa esikunnan työtä eivätkä ne välttämättä liity alaesikunnan tuloon.
– Vierailuja on ollut jo paljon aikaisemminkin, hän lisää.
Jokinen sanoo, että Nato-päätöksen valmistelu on työllistänyt Maavoimien esikuntaa.
– Tiedon keräämistä, kokouksia ja suunnittelupalavereja on riittänyt sekä perehtymistä asiaan. Nyt voi sanoa, että kun tämä päätös on tehty, emme joudu aloittamaan jatkotöitä ihan tyhjältä pöydältä, hän sanoo.
MCLCC -esikunnan sijoittuminen Mikkeliin saa virallisen sinetin vuoden 2025 aikana, kun Nato tekee asiasta oman päätöksensä.
– Sen jälkeen tavoitteena on, että ensimmäiset Naton henkilökunnan jäsenet pääsevät tulemaan Mikkeliin ensi vuoden aikana, Jokinen sanoo.
Jatkotöistä ensimmäisten joukossa listalla ovat suunnitelmat sen varalle, miten tulokkaat sijoitetaan Mikkelin varuskunnan alueelle.
Ensimmäisille tulijoille tiloja löytynee nykyisiä tiloja uudestaan muokkaamalla, mutta jatkossa saatetaan tarvita myös uudisrakentamista.
– Tämä vaihe on meille tiedon keräämistä, osaamisen kehittämistä ja uuden oppimista, jotta pystymme ottamaan tulijat vastaan, Jokinen sanoo.
Naton upseerit ja aliupseerit tulevat viettämään Mikkelissä vaihtelevan mittaisia jaksoja.
– Uskoisin, että pestit kestävät parista vuodesta muutamaan vuoteen, jolloin tarvitaan jo pysyviä asuntoja ja kouluja lapsille.
Mikkeli on kaupunginjohtaja Janne Kinnusen suulla luvannut järjestää tarvittavia palveluja.
– Nyt kun sijoituspäätös on olemassa, niin olemme aloittaneet tiiviin yhteistyön Mikkelin kaupungin kanssa. Yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa on vuosien varrella ollut hyvää, ja näin varmasti jatkossakin, kiittelee Jokinen.
Mikkeli on Jokisen mukaan ollut tuttu kaupunki monelle Nato-sotilaalle jo aikaisemmin. MCLCC -esikunnan tulo lisää päämajakaupungin tunnettuutta maailmalla entisestään, uskoo Jokinen.
– Yllättävän moni ulkomaalainen upseeri tuntee todella hyvin Suomen talvi- ja jatkosotien ratkaisuhetket, kuten Raatteen tien ja Tali-Ihantalan taistelut.
– Myös marsalkka Mannerheim ja hänen värikkäät vaiheensa tunnetaan. Mikkelin sotilashistoriasta kiinnostutaan jatkossa varmasti entistäkin enemmän ja hieno Sodan ja rauhan keskus Muisti saa lisää kävijöitä, Jokinen arvioi.
Jokinen on vienyt sotilasvieraita myös Mikkelin Klubille, jossa marsalkka Mannerheim aterioi päämajan Mikkelissä ollessa.
– Se on tehnyt ison vaikutuksen. Siellä Mikkelin historia tulee todella eläväksi.
Lopuksi Jokinen haluaa painottaa yhtä, viime aikoina paljon keskustelua herättänyttä asiaa:
– Mikkeliläisten ei tarvitse olla huolissaan turvallisuudestaan. Päinvastoin, Nato-esikunta tuo lisää turvaa Mikkelille ja koko Suomelle.