Kuka olet?
– Vesa Kallio, Keskustan kansanedustaja ja syntyperäinen eteläsavolainen Kangasniemeltä.
– Kotipaikkani on pieni maatila, josta vanhemmat ovat kouluttaneet eri ammatteihin neljä lastaan, minut nuorimmaisena.
– Olen asunut myös Savonlinnassa sekä Mikkelissä kolmessa paikassa, nyt Anttolassa.
Mikä on koulutuksesi?
– Maa- ja metsätaloustieteen maisteri, agronomi.
Mitä teet ammatiksesi?
– Olen toimivapaalla MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtajan tehtävästä.
– Maanviljelijä olin yli 20 vuotta, nyt metsänomistaja. Ensimmäinen palkkatyö oli Pieksämäen maalaiskunnan maatalouslomittajana, sittemmin olin myös Helsingin yliopistolla tutkijana.
Mitkä ovat tähänastiset kokemuksesi eduskuntatyöstä?
– Eduskunta on erikoisin työpaikka missä olen ollut, hallitus-oppositio -asetelman vuoksi, jossa toisen osapuolen mielestä toinen on aina väärässä.
– Eniten on yllättänyt täysistuntojen keskustelukulttuuri, joka on usein enemmän repivää kuin rakentavaa. Joskus tuntuu, ettei tärkeää ole se, mitä sanoo vaan kuka sanoo.
– Toisten virheiden hakemiseen ja vanhojen kaiveluun käytetään liikaa aikaa. Myös asioiden toistaminen on yllättänyt. Usein tuntuu, että samaa kohtaa poljetaan kuukaudesta toiseen.
– Suurin vaikuttamisen paikka oppositioedustajalla on valiokuntatyössä. Suuren salin keskustelu on enemmän omille kannattajille suunnattua puhetta.
– Päivät eduskuntatalolla ovat yleensä vähintään 12 tunnin mittaisia, joskus reippaasti yli. Istuntovapaat ja viikonloput kuluvat helposti tilaisuuksissa, jos ei pidä huolta, että kalenteriin jää vapaata.
– Ilahduttavaa on ollut ihmisten kohtaaminen ja heiltä oppiminen lukuisissa tilaisuuksissa eri puolilla vaalipiiriä ja Suomea. Oppia olen saanut myös eduskunnassa kollegoilta ja virkakunnalta.
– Oman eduskuntaryhmän työ on ilahduttanut, kun on päässyt hyvin siihen mukaan. Puoluevalinta on vahvistunut enkä voisi kuvitella olevani minkään muun puolueen edustaja.
– Positiivisia kokemuksia on valiokuntatyöstä, jossa hallitus-oppositio -asetelma jää enemmän taka-alalle. Valiokunnissa kuullaan laajasti asiantuntijoita ja keskustellaan.
Mitä valiokuntapaikkoja sinulla on?
– Ympäristövaliokunnassa olen varsinainen jäsen, varajäsen olen talousvaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa.
Miten määrittelet tehtäväsi kansanedustajana? Millaisten asioiden ajamiseksi ja puolustamiseksi teet työtä?
Asetun keväällä ehdolle kuntavaaleissa.
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.)
– Yhteisten asioiden hoitamisessa on kyse ihmisten asioiden hoitamisesta. Jokainen organisaatio, yritys ja yhteisö muodostuu ihmisistä.
– Poliitikon on pystyttävä olemaan parhaimmillaan yhteisistä asioista päätettäessä. Siihen velvoittaa mandaatti, jonka olemme äänestäjiltä saaneet.
– Erityisiä asioita ovat maa- ja metsätalouden, maanomistuksen ja maankäytön sekä ympäristöasiat.
– Toinen iso kokonaisuus on erityisesti sote-palveluiden turvaaminen jokaiselle kansalaiselle. Väestön ikääntyminen on otettava aina huomioon.
– Kolmas asia on huoltovarmuus ja neljäs pk-yritysten toimintaedellytykset hallituksen politiikan painottuessa suuryrityksiin. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.
Olet ollut kansanedustaja reilun vuoden. Missä asioissa koet onnistuneesi?
– Käytännön asiat opin varsin nopeasti. Omat valiokuntavastuut olen mielestäni hoitanut myös odotusten mukaisesti. Toki kukaan täällä ei yksin saavuta mitään, vaan apuna ovat edustajakollegat ja oman eduskuntaryhmän virkailijat. Erityiskiitos mikkeliläiselle avustajalleni Valtteri Pekoselle.
– Onnistumisina voi pitää omassa valiokuntavastuussa saadut kirjaukset valiokunnan lausuntoihin. Ne voivat olla pieniä asioita, mutta jatkossa niillä voi olla suuri käytännön merkitys. Ja ne edellyttävät hyviä välejä hallituspuolueiden edustajiin kyseisessä valiokunnassa.
– Olen myös voinut avata ihmisille eduskunnan toimintaa. Moni on sanonut ymmärtävänsä nyt paremmin, mitä kansanedustajan työhön kuuluu.
– Enkä ole ”laitostunut”, mistä virkailijat varoittivat. On tärkeää tavata ihmisiä ja olla läsnä heidän kanssaan.
Entä missä asioissa sinulla olisi vielä parannettavaa?
– Työpaikalla, jossa on 199 kollegaa ja paljon muita työntekijöitä, ei kaikkiin tutustu nopeasti. Mutta mitä useamman kanssa tutustut, sitä parempi työpaikka tämä on ja sitä paremmin pystyy vaikuttamaan.
– Tässä on varmasti parannettavaa. Ja aina asioihin perehtymistä voi parantaa. Tietoa ei ole koskaan liikaa ja sitä on osattava käyttää. Tässä tutkijataustasta on onneksi hyötyä.
Mikä sinua motivoi kansanedustajan työssä?
– Ihmiset. Jokainen keskustelu kasvotusten ja saatu viesti motivoi. Osa viesteistä on surullisia tai aggressiivisia, mutta niissä on aina takana ihmisen kokemus ja tarina.
– Pääsääntöisesti ihmisten kohtaaminen on ollut vaikeidenkin asioiden kohdalla positiivista ja eteenpäin katsovaa. Kritiikki kuuluu työhön, mutta siitä löytyy myös mahdollisuus parantaa tekemistään.
– Suuri motivoiva tekijä on rakkaus kotiseutuun. En voisi kuvitella asuvani missään muualla, mutta meidän puoliamme eivät muut pidä, jos emme tee sitä itse.
Miten olet saanut Mikkelin ääntä kuuluville?
– Täysistunnossa voi nostaa Mikkeliä koskevat asiat esille, mutta valiokuntatyössä vaikuttaminen riippuu siitä, mihin valiokuntiin asiat menevät käsittelyyn. Silloin on käytävä asioita läpi kyseisissä valiokunnassa olevien edustajien kanssa.
– Viime vuonna tein talousarvioaloitteita, jotka koskettivat myös Mikkeliä, mutta käytännössä opposition talousarvioaloitteet äänestetään nurin hallituksen edustajien enemmistön turvin. Tämä on normaali käytäntö, oli hallitus-oppositio -asetelma mikä tahansa.
Mitkä ovat tärkeimmät asiat Mikkelin seudun edunvalvonnassa?
– Kaikki politiikan alueet, jotka koskevat Mikkelissä asuvia ja yrittäviä ihmisiä.
– Erityisesti nousevat esille liikennekysymykset, varsinkin alempi tieverkko sekä Savilahden silta ja rataverkon kunto.
– Toinen asia on sote-palveluiden saatavuus, mihin vaikuttaa myös muualle maakuntaan kohdistuvat hallituksen päätökset.
– Kolmas on toisen asteen koulutus, josta hallitus leikkaa rajusti. Toisen asteen opiskelijat usein työllistyvät ja ryhtyvät yrittäjiksi kotiseudullaan ja opiskelupaikkakunnallaan. Mitä vähemmän toisen asteen opiskelumahdollisuuksia Mikkelissä ja Etelä-Savossa on, sitä herkemmin nuoret siirtyvät muualle.
– Neljäntenä ovat yritysten rahoitusmahdollisuudet, jotta ne voivat kehittyä ja luoda työpaikkoja Mikkelissä ja Etelä-Savossa.
– Viides on valtionosuusuudistus, mikä on iso asia Mikkelille ja koko itäiselle Suomelle.
– Iso kysymys on yhteistyö Mikkelissä ja koko seudun ja maakunnan kesken. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä, jotta äänemme kuuluu.
Millaista palautetta olet saanut äänestäjiltäsi? Mistä on tullut ruusuja, mistä risuja?
– Valtaosin positiivista. Se on liittynyt alueemme asioiden esille nostamiseen eduskunnassa sekä mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa.
– Myös kirjallisista kysymyksistä sekä tavasta, jolla olen asioita esittänyt, on tullut myönteistä palautetta. Puheista on saanut kuulemma selvää eivätkä ne ole olleet poliittista jargonia.
– Negatiivista palautetta on tullut varsin vähän. Metsästysasioista eri mieltä olevat ovat lähestyneet ja yleensä tahot, jotka ovat eri mieltä käsittelyssä olevista asioista.
Asetutko ehdolle kevään kunta- ja aluevaaleissa?
– Kuntavaaleissa kyllä.
Toimiiko Mikkelin kansanedustajien yhteistyö?
– Hallitus-oppositio -asetelma ei ole paras mahdollinen lähtökohta yhteistyölle. Näkemykseni monista hallituksen linjauksista on varsin erilainen.
– Osallistumme kaikki Mikkelin kaupungin järjestämiin säännöllisiin tapaamisiin, eikä meillä ole ollut erilaisia näkemyksiä kaupungin edunvalvonnallisten tavoitteiden suhteen. Jos hallituksen esitykset edistävät niitä, myös oppositiosta on niitä helppo tukea.
Mitä haluat sanoa mikkeliläisille?
– Pärjäämme yhdessä tai emme ollenkaan ja Mikkelillä on kaikki pärjäämisen edellytykset.
– Eduskunta päättää hallituksen esitysten pohjalta monista meitä koskettavista asioista, jolloin viestimme on oltava kirkas ja yhtenäinen.
– Kaikissa päätöksissä on haettava meille kaikille parasta lopputulosta.
Mikkelin Kaupunkilehti kysyi mikkeliläisiltä kansanedustajilta, kuinka heillä on mennyt kansanedustajina ja mitä he kokevat saaneensa aikaan tähän mennessä. Seuraavaksi kysymyksiin vastaa perussuomalaisten Jaana Strandman.