Elokuun 24. päivä on Mikkelissä toiminnantäyteinen, kaupungissa järjestetään nimittäin Mikkeli Pride.
Tämän vuoden tapahtuma on järjestetty pääosin vapaaehtoisvoimilla. Mukana on parikymmentä nuorta ja lisäksi muiden toimijoiden edustajia. Päävetovastuu on kuitenkin alusta asti ollut nuorilla.
– Aiemmin taustalla on ollut aina jokin Setan jäsenjärjestö. Tänä vuonna joukko vapaaehtoisia nuoria on pistänyt homman liikkeelle ja on edelleenkin puikoissa, kertoo Krista Hahtala, joka on Mikkeli Pridessa mukana Xamkin ja Mikkelin kaupungin Yhdessä Osallistuen -hankkeen puolesta.
Järjestäjät odottavat tapahtumaa innolla. Mikkeli Pride on tänä vuonna suurempi kuin viime vuosina, mikä lisää oman jännityksensä ja innostuksensa järjestäjille. Mikkelissä ei esimerkiksi ennen ole järjestetty Pride-kulkuetta ja puistojuhlaa samaan aikaan.
– Ennen koronaa oli isompia tapahtumia, mutta täysmittaista Pridea kulkueineen ja puistotapahtumineen ei ole ollut, Hahtala kertoo.
Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Lahtinen kertoo, että valtuuston kokouksessa nousi esille halukkuus Mikkeli Priden järjestämisestä.
– Meillä ei alun perin ollut tietoa siitä, kuka tapahtumaa on järjestämässä, joten pohdimme, että haluaisimme ehdottomasti olla mukana. Yhtäkkiä tulikin tieto, että kulttuuripaja Kajolta oli löytynyt ryhmä, joka halusi lähteä tapahtumaa järjestämään.
Nuorisovaltuusto päätti liittyä mukaan Kajon joukkoon, ja niin syntyi suurempi ryhmä vapaaehtoisia nuoria järjestämään Pridea. Lahtisen mielestä ratkaisu oli hyvä, sillä nykyisellä järjestelyllä vastuuta kyetään jakamaan laajemmin.
Mikkeli on meille kaikille rakas kaupunki, on tärkeää tehdä siitä kaikille turvallinen ja mukava paikka asua.
Anni Lahtinen
Pertti Närväinen on kulttuuripaja Kajon vertaisohjaaja ja myös Mikkeli Priden aktiivijärjestäjiä. Hän on ollut aiemmin pride-tapahtumissa osallistujana, mutta päätti tänä vuonna siirtyä järjestäjäpuolelle.
– Ihan rempseällä fiiliksellä tässä olen lähtenyt mukaan. Aikaisemmin olen käynyt Mikkelissä pride-piknikeillä, niin ajattelin, että olisi ihan jännää osallistua toiminnan järjestämiseen.
Mukana on myös kiinnostuneita nuoria Kajon ja nuorisovaltuuston ulkopuolelta. Yhteistyötä on lisäksi tehty eri nuorisopalveluiden ja -toimijoiden kanssa.
Pride-päivän aamussa on luvassa informatiivista ohjelmaa Mikkelin kirjastolla. Luvassa on muun muassa lähialueiden queer-kirjailijoiden paneeli.
Seuraavaksi siirrytään torille, missä kuullaan tervetuliais- ja infopuheita. Myös pitkästä aikaa järjestettävä Pride-kulkue alkaa torilta. Kulkue tekee lenkin keskustassa ja jatkaa sitten matkaansa Mikkelipuistoon.
Kulkuereitistä on haluttu tehdä sellainen, että alkuosa keskustassa on helposti kaikkien saavutettavissa. Keskustasta Mikkelipuistoon pääsee muun muassa Mikke-junan kyydissä.
– Kulkueessa voi käydä keskustassa pienen kierroksen, ja jos on vaikka lapsiperheitä tai ei muuten jaksa tai pysty kulkea kulkueen mukana puistoon, niin on mahdollista päästä Mikke-junalla puistojuhlaan, Lahtinen selittää.
Mikkelipuistossa nähdään erilaisia esityksiä, ja puistojuhlassa aikaa voi viettää rennosti piknikillä.
– Tulossa on musiikkia, hyvää seuraa ja kaikenlaista pientä tekemistä; leijan lennätystä ja mitä kaikkea hauskaa loppukesän päivään nyt keksii, Lahtinen kertoo.
Päivän kruunaavat jatkot, joita järjestetään kahdet. Nuorten jatkot järjestetään nuorisotila Starlightissa, jossa on live-musiikkia. K-18-jatkot järjestetään Wilhelm Public Housessa, ja ohjelmassa on tanssia, musiikkia ja drag-esitys.
– Hyvää meininkiä, ja vähän erilaista Mikkelin normaaliin baarikulttuuriin verrattuna. Nimenomaan vähän semmoista homobaarimeininkiä. On hyvä saada vähän vaihtelua tänne meillekin päin, Lahtinen kuvailee.
Järjestäjien mukaan pride-henkeä ja -tapahtumia on tärkeää levittää myös pienempiin kaupunkeihin.
Heidän mukaansa pride-tapahtumat ovat yhteisöllisyyden ja kohtaamisen paikka niin vähemmistöille kuin kaikille mikkeliläisille.
– Mikkeli on meille kaikille rakas kaupunki, on tärkeää tehdä siitä kaikille turvallinen ja mukava paikka asua. Paikalliset poliitikotkin aina puhuvat, että elinvoimaa pitäisi saada ja säilyttää täällä ihmisiä. Nuoria ja muitakin saadaan täällä pidettyä, kun näytetään, että täälläkin saa oikeasti olla oma itsensä. Lisää vain tällaista hyvää mieltä ja matalan kynnyksen tekemistä, Lahtinen kiteyttää.
– Solidaarisuus on aika lailla tärkeää siinä, ettei tunne itseään yksinäiseksi omien ajatusten ja tunteiden suhteen. Löytää, jos ei vertaistukea, niin ainakin keskusteluryhmän, missä voi käydä läpi asioita, mitä muutkin ovat käyneet läpi, ettei joudu vain yksin painiskelemaan niiden asioiden kanssa, Närväinen sanoo.