Harva asia lemmikin omistamisessa on yhtä varmaa kuin eläinlääkärikäynti. Oikein onnekkailla lemmikki käy lähinnä rokotuksilla ja hammashoidossa, toisilla taas lemmikki sairastaa tai teloo itsensä vähän väliä.
Eläinlääkärikäynti on harvoin eläimelle erityisen miellyttävä kokemus, mutta sitä voi parantaa monella tavalla. Jo etukäteen voi valmistautua käyntiin opettelemalla tarvittavia asioita: eläimen on hyvä osata olla paikallaan pöydällä, nousta vaa’alle ja sietää käsittelyä. Kotona on helppo rapsuttelun lomassa katsoa korvia, räplätä tassuja, tunnustella vatsaa, katsoa hännän alle ja tarkistaa hampaat.
Mitä paremmin eläin on tottunut myös vieraiden ihmisten käsittelyyn, sitä helpompia tutkimukset sille ovat.
Eläinlääkäri kysyy usein eläimen perusvoinnista, esimerkiksi onko eläin normaalin pirteä, millaista uloste on, miten usein se virtsaa, ja onko sen ruokahalu ollut normaali. Mitä tarkemmin tuntee oman lemmikkinsä ja mikä on juuri sille normaalia, sitä parempi.
Esimerkiksi edelliselle koiralleni normaali, niukka ruokahalu olisi nykyisellä koirallani vakava varoitusmerkki että jotain on pielessä, ja nykyisen koirani normaali aktiivisuustaso olisi edellisellä koiralla ollut epänormaalin alhainen ja huolestuttava.
Mitä paremmin eläin on tottunut myös vieraiden ihmisten käsittelyyn, sitä helpompia tutkimukset sille ovat.
Myös matkan eläinlääkäriin voi pyrkiä tekemään miellyttäväksi. Kissan tai kanin voi jo etukäteen totuttaa kantokoppaan ja opettaa sinne menemisen pyynnöstä. Irrotettava yläosa kopassa on kätevä: jos eläin ei halua tulla pois kopasta, kopan yläosa irrotetaan ja eläin saa olla kopan alaosassa tutkimuksen ajan. Mukaan on hyvä ottaa eläimelle tuttu peite.
Selvitä ajoreitti etukäteen ja lähde ajoissa, jotta voit ajaa tasaisesti ja vähemmällä stressitasolla.
Eläinlääkärin odotushuoneessa on erittäin tärkeää pitää lemmikki lähellä, eikä sitä saa missään nimessä päästää muiden eläinten luo. Lievimmässä tapauksessa se stressaa muita, usein kipeitä eläimiä, pahimmassa tapauksessa taudit leviävät tai seuraa tappelu. Ihmisetkään eivät arvosta yllättäen syliin hyppäävää vierasta koiraa. Kantokopat on siis syytä pitää kiinni ja koirat sellaisessa hihnassa, että ne varmasti pysyvät hallinnassa.
Vasta todistin vaaratilannetta, jossa päivystävän eläinlääkärin pihalla odottaneen koiran flexihihnan lukko petti, ja koira pääsi säntäämään juuri ovesta ulos tulleen koiran luo.
Toimenpiteeseen tai tutkimukseen päästessä omistajan on hyvä pysyä itse rauhallisena ja avustaa eläinlääkäriä ohjeiden mukaan. Eläimen tavoista ja sille hankalista toimenpiteistä on tärkeää kertoa avoimesti eläinlääkärille.
Normaalisti kiltti eläin voi kipeänä vieraassa paikassa käyttäyä hyvinkin poikkeavasti, esimerkiksi purra herkemmin. Siksi osalla koirista kuonokoppa on hyvä apu, eikä sen käyttämisessä ole mitään hävettävää tai negatiivista. Päinvastoin, se osoittaa arvostusta eläinlääkärin turvallisuutta kohtaan ja antaa tälle mahdollisuuden hoitaa eläin huolella ja turvallisesti.
Oma koirani jumaloi eläinlääkäreitä ja klinikka on sen lempipaikkoja, mutta silti sillä on useimmissa toimenpiteissä koppa päässä.
Vahinko ei tule kello kaulassa, ja kiireessä keskellä yötä päivystävälle eläinlääkärille ajaessa voi olla haastavaa muistaa mitään edellä mainuttua. Kuitenkin hätätapauksissakin auttaa varautuminen: päivystävän eläinlääkärin numero valmiina puhelimessa, ja ajo-ohjeet paikkaan tiedossa.
Mikkelin eläinlääkäripäivystys voi päivästä riippuen olla Lähemäen sijaan Mäntyharjulla asti.
Löytöeläintalon seuraava vierailuaika on sunnuntaina 7.7. klo 14-16. Yksityiset kissan/koiranottajille varatut ajat pidetään sovitusti. Osoite: Porrassalmenkatu 69 b. Puhelimella Mesyn väen tavoittaa numerosta 050 547 9054, varmimmin arkisin klo 9-16 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 9-17. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen mikkelinesy(at)gmail.com ja nettisivujen osoite on www.mesy.fi.