Mikkeli sijoittui tänä vuonna 20 parhaan joukkoon Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen julkaisemassa keskustojen elinvoimamittauksessa.
Mittauksessa oli mukana 35 kaupunkia. Ykköspaikan vei Tampere, seuraaviksi sijoittuivat Helsinki ja Turku.
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä toteaa, että viimeisimmän kaupunkikeskustojen elinvoimapäivityksen mukaan Mikkelin keskustassa on hienoista nousua viime keväästä.
– Kovassa kaupunkikeskustojen välisessä kilpailussa tätä voidaan pitää oikean suuntaisena ja suhteutettuna hyvänä kehitysaskeleena, Riihelä toteaa.
Laskennan mukaan Mikkelin kaupunkikeskustaan on tullut lisää yksi kauppa ja ravintola. Tyhjät liiketilat vähenivät kahdella.
Kesäaika on myös täyttänyt torin erilaisilla ravintoloilla, kahviloilla ja myyntipisteillä. Se vilkastaa Mikkelin keskustaa enemmän kuin mitä tutkimus antaa ymmärtää.
– Tutkimus ei huomioi näitä Mikkelin torin eri ruokakulttuureja edustavia ruokapaikkoja, joita on toistakymmentä.
– Erityisesti kesällä Mikkeli on tämän takia erityisen kiinnostava ja asiakasvirtoja pysäyttävä kaupunkikeskusta, Riihelä muistuttaa.
– Tyhjien ja vapaiden liiketilojen osuus, 7,5 prosenttia, on suhteessa muihin kaupunkeihin hyvin pieni. Tämä kertoo kaupallisen tarjonnan ja asiakaskysynnän hyvästä kohdannasta, Riihelä jatkaa.
Kaupunkikeskustojen elinvoimamittaus perustuu liiketilojen seurantaan. Keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä vähemmän siellä on tyhjiä liiketiloja ja mitä enemmän lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita.
Lisäksi mittaustulokseen vaikuttavat kilometrin säteellä keskustasta asuvien ihmisten määrä sekä asukaslukuun suhteutettu elinvoimaluku.
Riihelän mukaan Mikkelin keskustassa on syytä jatkaa käynnissä ollutta kiinteistökehitystä. Veturitallien ja Satamalahden kehittäminen kasvattaa keskustatoimintojen pinta-alaa ja lisää alueen houkuttelevuutta kaupungin rajojen ulkopuolellakin.
Riihelän mielestä Mikkelin keskusta on tiivis ja mittakaavassa kaikki kaupunkikeskustan eurooppalaiset tunnusmerkit täyttävä.
– Mikkelin kaupungin niin sanotun vartin keskustan asukasluvun kasvu on edelleen jatkunut. Se kertoo keskustan tiivistymisestä. Käytännössä keskusta-alueen asukasluku on kasvanut koko 2000-luvun.
– Kasvu ja tiivistyminen mahdollistaa keskustoille tyypillisten toimintojen, kuten kivijalkakauppojen ja -palveluiden sekä ravintoloiden ja tapahtumien olemassaolon. Tästä iso kiitos yrittäjille ja monimuotoiselle palvelutuotannolle.
Riihelä kertoo myös, että kaavoittamalla edelleen tiivistä kaupunkikeskustaa voidaan kasvavalla asukasmäärällä tukea kehitystä pitkäjänteisesti. Kehityskohteitakin on.
– Aina voi parantaa. On hyvä hakea kehittymistä esimerkiksi laajentamalla keskustapalveluiden aukioloaikoja lauantaisin ja iltaisin. Tämä kertoisi keskustan kehittymisestä ja myönteisestä yritysilmapiiristä, Riihelä pohtii.
Elävät Kaupunkikeskustat ry tuo Saimaan tulevaisuusfoorumin Mikkeliin 12.6. Kupunkien keskustojen kehittäjät paneutuvat Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisen yksityiskohtiin ja Satamalahden kaupunkikeskustan laajennustoimiin. Kaikille avoin foorumi pidetään Stellan tähtitorilla klo 17–19.