Vuoden alusta alkaen kaikki Suomen koirat on pitänyt rekisteröidä Ruokaviraston ylläpitämään kansalliseen koirarekisteriin.
Muutos aiheuttaa aina ihmisissä vastarintaa, mutta koirarekisterin aiheuttama muutosvastarinta varsinkin rotukoiraihmisissä on ollut suorastaan kummallista.
Märehtijöiden rekisteröiminen ja korvamerkitseminen on ollut pakollista jo vuosikymmenten ajan. Voin vain kuvitella, minkälaista vastarintaa tämäkin on aikoinaan aiheuttanut, mutta nykypäivänä se on jo itsestäänselvyys.
Ehkäpä koirarekisterikin on meille samalla tavalla itsestäänselvyys joidenkin vuosien päästä, kunhan asenteet muuttuvat neutraalimpaan suuntaan ja suurimmasta vastarinnasta päästään eroon.
Roomaakaan ei rakennettu päivässä ja tämäkään rekisteri ei ole vielä täysin valmis. Rekisteri tulee kuitenkin kehittymään jatkossa yhä paremmaksi työkaluksi koirien hyvinvoinnin edistämiseksi.
Jos koiranomistaja ei ole rekisteröinyt koiraansa rekisteriin, voi se viranomaisen näkökulmasta antaa kuvan, että henkilöllä ei ehkä ole puhtaat jauhot pussissa eikä hän ehkä noudata lainsäädännön vaatimuksia muiltakaan osin.
Monet perustelevat vastarintaansa sillä, että koira on jo Suomen kennelliiton rekisterissä. Kennelliiton rekisteristä eläinsuojeluviranomainen ei kuitenkaan saa mitään tietoja, ellei asia satu olemaan jo poliisilla rikostutkinnassa. Harvemmin ainakaan eläinsuojeluprosessin alkuvaiheessa näin on.
Toisekseen kennelliiton rekisteri on vain rekisteröidyn yhdistyksen omistajuusrekisteri, kun Ruokaviraston rekisteri on puolestaan haltijarekisteri. Koiran haltija on aina vastuussa myös koiran hyvinvoinnista ja lainsäädännön minimivaatimusten noudattamisesta.
Tällä hetkellä kennelliiton rekisterissä on tuhansia koiria, joille ole merkitty minkäänlaista omistajaa.
Mikäli koira pääsee karkuteille ja päätyy löytöeläintalolle, luetaan siellä koiran siru. Mikäli siru on rekisteröity Ruokaviraston rekisteriin, on löytöeläintoimijalla sinne pääsyoikeus ja koira ja sen haltija voidaan saattaa taas yhteen yhdellä puhelinsoitolla.
Rekisteriin on luvassa myös uusia lisäominaisuuksia, jotka tulevat helpottamaan viranomaisten työtä ja valvonnan vaikuttavuus lisääntyy. Rekisteristä nähdään jo nyt se, että kuka on koiran myynyt kenelle ja milloin, jolloin koirien jäljitettävyys paranee.
Kennelliitto ja Ruokavirasto ovat myös kaavailleet, että järjestelmät voisi jatkossa saada kommunikoimaan keskenään. Aikataulu tämän suhteen ei ole vielä tiedossa ja ilmaista se ei tule varmasti sitäkään kautta olemaan.
Ole siis kuuliainen koiranomistaja ja rekisteröi koirasi Ruokaviraston rekisteriin.
Mikäli eläinsuojeluviranomainen päätyy syystä tai toisesta valvomaan koiranpitoasi, voi rekisteröimättömyydestä seurata 150 euron tarkastusmaksu. Kymmenen euron rekisteröintimaksu on siinä tilanteessa melko pieni pakollinen paha.
Löytöeläintalon seuraava vierailuaika on sunnuntaina 9.6. klo 14–16. Osoite: Porrassalmenkatu 69 b. Puhelimella Mesyn väen tavoittaa numerosta 050 547 9054, varmimmin arkisin klo 9-16 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 9 – 17. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen mikkelinesy@gmail.com ja nettisivujen osoite on www.mesy.fi