Urheilupuiston nurmi on vasta ponnistellut esiin lumitalven jäljiltä. Urski ei ole varhaiskeväällä ihan houkuttelevimmillaan.
Mikkelin Palloilijoiden edustusjoukkue aloitti Ykkösliigan pelikautensa vieraskentällä, joten Urskilla on vielä vähän aikaa toipua.
MP:n puheenjohtaja Ilkka Mäkelä tuntee Urskin niin peliuran kuin seuran luottamustehtävien kautta.
– Näyttäähän Urski vähän nuhraantuneelta, kun tietää, että muualla maassa parhaillaan nousee uusia hienoja peliareenoita.
– Katsojalle Urski on kuitenkin monessa suhteessa pelipaikkana upea ja hyvä kenttäkokonaisuus. Mutta jos ajattelee ottelun tapahtumatuotannon järjestämistä, monenlaista toivomiseen varaa olisi, miettii Mäkelä.
Vaihdetaan toiselle kentälle. Mäkelä seuraa MP:n edustusjoukkueen harjoitusottelua Kalevankankaan urheilualueen kuplahallissa.
Jalkapallohallia Mäkelä kehuu hyväksi areenaksi, joka toimii hyvin harjoitusotteluissa ja treeneissä ja ennen muuta juniorivalmennuksessa.
Ykkösliiga on pyörähtänyt käyntiin. Kauden avaus ei mennyt mikkeliläisiltä ihan nappiin. Mäkelä katsoo kuitenkin eteenpäin ja tuumii, että MP tähtää asemiensa vakiinnuttamiseen.
Viime kaudella pelattiin Ykkösessä. Joukkue menestyi niin hyvin, että katsomon puolella odoteltiin jo nousua Veikkausliigaan. Mäkelä sanoo, että urheilussa pitää olla tavoitteita, mutta nousupuheita hän haluaa maltillisesti jarrutella.
Piti suostua vastuunkantoon. Ei seuraa voi jättää tuuliajolle.
Ilkka Mäkelä
– Ykkösliiga on nyt MP:lle oikea sarjataso. Viime kausi meni urheilullisesti poikkeavan hyvin, kun kolme-neljä viime vuotta olemme liikkuneet sijoilla 6-8.
– Tuleeko paremmasta sijoituksesta sitten uusi normaali, aika näyttää. Haluamme olla 20 parhaan seuran joukossa ja siellä olemme olleetkin. Kun betonoimme asemamme Ykkösliigassa, voidaan ryhtyä puhumaan nousumahdollisuudesta.
– Yhden kauden perusteella emme ole vielä vahvistaneet paikkaamme kärjessä. Se pitää osoittaa kentällä.
Mäkelä sanoo, että tavoitteita ja tahtoa kyllä on, eikä urheilulliselle etenemiselle mitenkään asetella esteitä, mutta myös talouden realiteetit tulevat vastaan.
Seuran talous on kunnossa, mutta riskinottoja ei harrasteta. Pelaajabudjetti on koko maan vertailussa keskivertoa pienempi, vain runsaat 100 000 euroa, kun kovimmat budjetit ovat noin kolminkertaisia.
– Pelaajabudjetin kasvattaminen tietäisi juuri sitä talouden riskinottoa. Sitä paitsi se ei kuitenkaan ratkaise: kyllä tuolla keskivertobudjetillakin voidaan haastaa maan kärkeä.
Kolmanneksen seuran budjetista vie edustusjoukkue. Joukkueita on kaikilla sarjatasoilla, osalla useampikin, ja seura on aina huolehtinut siitä, että omista junioreista nousee pelaajia edustusjoukkueeseen.
– MP on kasvattajaseura, jonka strategia on, että edustusjoukkueen omien juniorien omavaraisuusastetta nostetaan.
– Tosin maailma muuttuu ja pelaajia tulee muualtakin. Jos kuitenkin pitää valita kahden tasavertaisen pelaajan väliltä, toinen oma juniori, toinen vieras, niin todennäköistä on, että oma jatkaa joukkueessa.
Nuoren kohdalla pitovoima on kiintoisa asia.
– Se, pysyykö nuori Mikkelissä, riippuu pelaajan kehittymisestä. Jos sarjataso riittää ja on tarjota esimerkiksi opiskelumahdollisuus, hän varmaan pysyy Mikkelissä. Jos taas hänellä on hinkua lähteä ja taidot mahdollistavat vaikka maajoukkue-edustuksen, on aika vaikea kilpailla tänne jäämisestä.
Ilkka Mäkelä on MP:n ydintä. Hän on pelannut kaikilla seuran sarjatasoilla, käynyt kansalliset ja kansainväliset kentät ja maajoukkueet ja hoitanut seuran arkea toiminnanjohtajana. Mikkeliin Mäkelän perhe palasi vuonna 2014.
Mäkelä tekee urheilua ammatikseen. Hän on Vierumäen Urheiluopistossa valmennuksen kouluttaja. Nyt menossa on ensimmäinen vuosi seuran puheenjohtajana.
Edellinen puheenjohtaja Olli Heinikainen ilmoitti viime vuonna luopuvansa seuran johdosta ja jätti paikan sulassa sovussa työkiireisiin vedoten. MP:n hallitus pohti puheenjohtaja-asiaa ja katseet kääntyivät Mäkelään.
Urheiluseuratoimitoiminnassa näkyy Mäkelän mukaan tuttu ilmiö. Ihmisten ajankäyttö muuttuu, ja vaikka talkoohenkeä löytyy vielä, ihan eturivin vastuuseen ei ole tungosta.
– Kyllä siinä vähän oli tunnetta, että piti suostua vastuunkantoon. Ei seuraa voi jättää tuuliajolle.
Palataan Urheilupuistoon. Sarjajärjestelmän muutos ja Palloliiton vaatimukset tietävät, että jossain vaiheessa Urskia pitää saneerata.
Mäkelä miettii kentän lämmitystä, joka vakiinnuttaisi käyttöaikaa keväästä ja syksystä. Luonnonnurmen voisi muuttaa tekonurmeksi, mutta se ei auttaisi katsomo-oloja. Penkkiurheilija on tottunut hyvään, eikä katsomo täytä liigatason vaatimuksia.
– Kaupungin talouden tietäen yhtälö ei ole helppo. Stadionhankkeita on toteutettu muualla myös yksityisellä rahoituksella tai seuravetoisesti, mutta myös kunnallisesti. Tuorein toteutetaan Mikkeliä pienemmässä kaupungissa Pietarsaaressa, toteaa Mäkelä.