Hyvä katiska on sellainen, joka on tehty hyvin. Se kestää kalastuskäytössä sen ajan, jonka sen materiaalikin kestää.
Näin määrittelee ristiinalainen yrittäjä Sanna Turkki katiskan laadun. Mutta entäs ne kalastusominaisuudet?
– Siis että mikä katiska kalastaa hyvin? No siihen asiaan vastaus kyllä riippuu ihan siitä, keneltä kysyy. Mielipiteitä on niin paljon kuin katiskalla kalastaviakin.
– Joku on sitä mieltä että katiskan pitää olla vihreä, joku toinen kannattaa metallinväristä. Joku tykkää että pitää olla lyhyt aita, joku suosii pidempää.
– Joku haluaa, että katiskassa pitää olla yhden asemesta kolme nielua. Kaikkiin katiskoihin kun kalat kyllä uivat, mutta joistakin ne saattavat uida helpommin myös ulos, Turkki jatkaa.
Sanna Turkilla voi huoletta sanoa olevan hyvä näppituntuma katiskoihin. Turkki ja Jouni Tuukkanen ovat tehneet pellosniemeläisessä verstaassa Kala-Eemelin katiskoita ensimmäisen talven, kun tutusta katiskamerkistä tuli ristiinalainen.
Kovin kaukaa Kala-Eemelin katiskat eivät Ristiinaan muuttaneet. Kalamiesten keskuudessa suositun tuotemerkin juuret ovat Mäntyharjulla.
Kala-Eemeli oli alun perin mäntyharjulaisen, innokkaana kalastajana tunnetun Reino Laitisen lempinimi. Lempinimestä tuli nimi myös Laitisen yritykselle. Kala-Eemeli Oy valmisti nimikkokatiskoitaan Mäntyharjulla neljä vuosikymmentä, vuoteen 2013, jolloin Laitinen myi yrityksensä Timo Vitikaiselle ja Helena Hakolalle.
Vitikaisen ja Hakolan tultua viime vuonna siihen tulokseen, että he haluavat luopua liiketoiminnastaan, oli Turkin ja Tuukkasen vuoro opiskella katiskanteon salaisuudet.
uimisen katiskaan.
– Kuulin Timolta, että heillä olisi haluja vetäytyä eläkkeelle. Hän kysyikin, tiedänkö ketään joka olisi halunnut jatkaa heidän toimintaansa. Tässä ollaan, Turkki naurahtaa.
Kaksikko valmistaa katiskat alusta loppuun käsityönä. Materiaalit ovat yksinkertaiset; on kieppi paksua metallilankaa, josta taivutellaan pohjien ja kansien kaarevat raamit. Niihin kiinnitetään katiskaverkko.
Tämä työvaihe on Tuukkasen rootelia, minkä jälkeen Turkki kokoaa katiskat valmiiksi. Tässä vaiheessa asennetaan ympärysverkko, nielun kohdalle tuleva aita ja koko rakennelman ryhdissä pitävät pystytolpat.
– Parhaina työpäivinä on valmistunut 15 katiskaa. Ne ovat sellaisia työpäiviä, joina ei ole muita töitä, kuten esimerkiksi kuljetuksia, Tuukkanen sanoo.
Muita töitä kaksikolla riittää. Katiskat tehdään Joutusat-nimisen kommandiittiyhtiön lukuun, minkä lisäksi Tuukkasella on maalaustöitä varten oma toiminimensä ja Turkilla omansa muun muassa hierontatöitä varten.
Turkki ja Tuukkanen valmistavat tällä hetkellä kolmea katiskamallia. Sinkittyä katiskaa saa 40 ja 50 senttimetriä korkeana, kolmas malli on vihreäksi muovipinnoitettu 50 senttiä korkea malli.
– Talven aikana on tullut mieleen jo kaikenlaisia tuotekehitysideoita, samoin mietteitä siitä, miten työskentelytapoja voisi kehittää tehokkaammiksi ja itselle vähän helpommiksi. Mutta olemme ajatelleet niin, että opetellaan tämä homma ensin kunnolla ja mietitään sitten muuta. Se on ainakin tiedossa, että ensi syksynä kun siihen on mahdollisuus, aloitetaan katiskoiden kasaaminen jo aikaisemmin, Turkki sanoo.
Asiakkailtakin on jo tullut toiveita. Tuukkanen näyttää yhden vähittäismyyjän tuomaa kolminieluisen katiskan prototyyppiä, josta on tarkoitus kehittää malli tuotantoon.
– Sillä edellytyksellä tietysti, että hinnasta saadaan sellainen, että se tyydyttää kaikkia, Tuukkanen sanoo.
Kala-Eemelin katiskoiden vähittäismyyntihinnat asettuvat 60-85 euron välille.
Kala-Eemelin katiskoista vihreäksi muovitettua mallia myydään kaikissa maan noin 50 Hankkijassa. Maanlaajuisesti on lisäksi parisenkymmentä muuta myyntipistettä.
– Mikkelissä näitä myydään Hankkijassa sekä Vahvaselän kaupassa Korpikoskella. Myös Hirvensalmella ja Ristiinan K-Raudassa meidän katiskoitamme on myynnissä, Tuukkanen sanoo.
Katiskantekijän vuosikello on sellainen, että kun järvet ovat jäässä, tehdään tavaraa varastoon. Huhti-toukokuussa alkaa tavaran kuljettaminen asiakkaille. Kesällä tehdään sitten muita hommia.
– Kuljetamme itse kaiken valmistamamme asiakkaille aina Rovaniemeä myöten. Kuorma-auton ja peräkärryn kun lastaa ihan täyteen, mahtuu kyytiin sellaiset 70 katiskaa, Tuukkanen kuvailee.
Kala-Eemelin katiskat kootaan valmiiksi ja myös kuljetetaan sellaisina myyntiin.
– Itse koottavat menevät kyllä pieneen tilaan, mutta on siinä kasaamisessa hommaa. Eivätkä kaikki halpatuontikatiskat ole laadultaan häävejä, sanoo Tuukkanen.
Turkin ja Tuukkasen katiskoissa on myös eteläsavolaisille vesille tuiki tärkeä varuste, nielun puoliväliin sijoitettu pieni metallitanko eli nielunrajoitin.
– Se estää saimaannorpan uimisen katiskaan. Kun norppavesillä katiskalla kalastetaan, on nielunrajoitin ehdottomasti oltava katiskassa, Tuukkanen opastaa.