Helmikuun 8. päivänä vuonna 2004 tehtiin Mikkelissä koulutushistoriaa.
Silloin allekirjoitettiin sopimus, jolla Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kuopion yliopisto ja Mikkelin kaupunki sitoutuivat yhteistyöhön.
Mikkelin yliopistokeskus oli syntynyt. Yliopistotoiminnan Mikkelissä aloitti Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus jo vuonna 1980 ja toiminta oli vuosien mittaan kasvanut, mutta yliopistokeskuksen synty takasi yhteistyön jatkuvuuden ja toi Mikkeliin merkittäviä koulutuksellisia vahvuuksia.
Nyt on siis 20-vuotisjuhlan paikka. Onneksi olkoon! Millaisissa tunnelmissa juhlaa vietetään?
– Yliopistomaailmassakin on ollut viime vuosina kaikenlaisia käänteitä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Siihen nähden Mikkelin yliopistokeskuksessa on oikein hyvä meno. Meillä on täällä kolme erittäin sitoutunutta yliopistoa ja tekeminen on erittäin hyvällä mallilla, kiteyttää pääsihteeri Matti Malinen.
Nuo kolme ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä LUT-yliopisto, joiden yksiköissä työskentelee Mikkelissä noin 120 päätoimista työntekijää. Jos vierailevat opettajat ja tutkijat lasketaan mukaan, määrä nousee pariinsataan henkilöön.
Opiskelijoita Mikkelin yliopistokeskuksessa on reilut 250.
– Mikkelissä toiminta on voimakkaasti tutkimus- ja kehittämispainotteista. Opiskelijamäärä on pieni, mutta se näkyy kaupunkikuvassa kokoaan suuremmin, Malinen sanoo.
Mikkelin yliopistokeskuksessa Aalto-yliopiston alaisuudessa toimii International Business -kandidaattiohjelma.
Helsingin yliopiston alaisia yksiköitä ovat Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipiste ja yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö. Lisäksi Helsingin yliopisto koordinoi yhdessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa verkostomuotoista Luomuinstituuttia.
LUT-yliopistolla on oma kokonaisuutensa, LUT Mikkeli, johon kuuluvat Erotustekniikan osasto, Bioenergian tutkimusryhmä ja LUT Kauppakorkeakoulu.
Tämä ei ole mitään maakuntasarjan puuhastelua.
Pääsihteeri Matti Malinen
– Mikkelissä harjoitetaan normaalia tieteellistä yliopistotoimintaa aivan samoin kriteerein kuin muuallakin. Tämä ei ole mitään maakuntasarjan puuhastelua.
– Meitä tarkastellaan aivan yhtä kriittisesti kuin emoyliopistojakin. Meidän jatkuvuutemme tae on siinä, että akateeminen taso pysyy korkeana. Mukana olevien kolmen yliopistomme tieteellinen taso on itse asiassa maan huippuluokkaa, Malinen jatkaa.
Akateemisen tason on pysyttävä korkeana, sillä myös Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnan jatkuvuus on kiinni rahoituksesta. Yliopistokeskuksen vuotuisesta noin 8,7 miljoonan rahoituksesta noin vajaat viisi miljoonaa on perusrahoitusta, mutta loput hieman alle neljä miljoonaa on kilpailtua rahoitusta.
Rahoituksesta suurin osa, noin kuusi miljoonaa, tulee valtiolta. Elinkeinoelämän sekä erilaisten rahastojen ja säätiöiden osuus on noin 1,2 miljoonaa ja EU-rahoituksen osuus 1,3 miljoonaa. Kuntarahoituksen osuus on hieman yli 200 000 euroa.
– Valtaosa rahoituksesta tulee Mikkelin alueen ulkopuolelta. Lisäksi meidän työntekijöistämme merkittävä osa asuu Mikkelin seudulla, joten olemme jo pelkästään taloudellisessa mielessä aika iso nettotuoja, Malinen sanoo.
Mikkeli on yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuspaikkakunnasta. Muut ovat Kokkola, Seinäjoki, Pori, Kajaani ja Lahti.
Perinteinen yliopistokaupunki Mikkeli ei siis ole, mutta sen perään ei kannata haikaillakaan, sanoo yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.
– Uusien yliopistojen perustamisen aika on ohi. Vaatisi satoja miljoonia euroja ja kymmeniä vuosia perustaa uusi yliopisto jollekin paikkakunnalle.
– Mikkelissä osattiin aikanaan tarttua yliopistokeskuskonseptiin, joka on nyt uusi tärkeä osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rinnalla, Hyyryläinen sanoo.
Hyyryläisen mielestä yliopistokeskusmalli on monessa mielessä tähän aikaan sopiva.
– Se on monipaikkainen, joustava ja verkostoitumiseen perustuva. Mikkelissä on nyt aika hieno yhdistelmä yliopistoja, tuosta kokonaisuudesta ei ole vielä edes otettu kaikkia tehoja irti, Hyyryläinen toteaa.
Yliopistokeskuksen yhden merkittävän roolin voi tiivistää siihen, että se tarjoaa viiden tiedekunnan osaamista Mikkelissä. Tämä tuo Mikkeliin vuosittain myös paljon kansainvälisiä tutkijoita, vaihto-opiskelijoita ja luennoitsijoita.
Yliopiston tutkimus- ja kehittämistyöllä on myös tärkeä vaikutus Mikkelin seudun elinvoiman parantamisessa ja kehittämisessä.
– Kaiken pohja on osaamisessa ja sille osaamiselle luodaan pohjaa myös yliopistokeskuksessa, korostaa Malinen.
Malinen ottaa esimerkiksi ajankohtaisen maailmantilanteen keskusteluun nostaman huoltovarmuuden.
– LUT tutkii Mikkelissä vedenpuhdistusta. Helsingin yliopiston tutkimusalaan puolestaan kuuluvat muun muassa kestävät ruokajärjestelmät. Ne ovat erittäin konkreettista, tulevaisuuteen tähtäävää tutkimustyötä.
LUT aloitti syksyllä 2023 Mikkelissä vesialan diplomi-insinöörien koulutuksen, joka suuntautuu vedenpuhdistuksen teknologioihin.
Hyyryläinen kertoo, että kestävien ruokajärjestelmien tutkimus tähtää muun muassa siihen, miten esimerkiksi maataloustuotteiden jalostusarvoa pystytään alueilla nostamaan.
– Etelä-Savosta viedään nyt paljon resursseja muualle jalostettaviksi. Jos jalostusta voitaisiin tehdä täällä, se vahvistaisi alueen elinvoimaisuutta, Hyyryläinen sanoo.
Hänen mukaansa ruoka-alan tutkimus linkittyy vahvasti myös maakunnassa voimakkaasti kehittyvään ruoka-alan ja matkailun yhteistyöhön.
– Siinähän on jo tehty merkittävää yhteistyötä, josta hyvä osoitus on Saimaan alueelle myönnetty European Region of Gastronomy -titteli.