Kun takana on useampi sata keikkaa punanutussa, on takuulla ansainnut konkaripukin tittelin.
Mikkeliläinen näyttelijä Risto Kopperi on kiertänyt lapsiperheiden koteja joulupukkina yli 40 vuoden ajan.
– Taisin olla 15-vuotias tehdessäni ensimmäisen keikkani joulupukkina. Tykkäsin jo silloin siitä hommasta kovasti. Kivahan se on tervehtiä ja ilahduttaa lapsia. Ei se koskaan mitenkään vastenmielistä ole ollut, hän nauraa.
Kopperi pyrkii olemaan aina mahdollisimman hyvä pukki. Supertaitoja joulupukkina esiintyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan vaadi. Pukin kaikista tärkein tehtävä on tehdä lapset iloiseksi. Siihen riittää loraus heittäytymiskykyä, huumoria, tilannetajua ja lämminhenkisyyttä. Laulutaito on plussaa.
– Itselleni laulaminen ei tuota ongelmia. Aina lauletaan, jos lapset tahtovat. Joskus lapset ovat valmistaneet pukkia varten oman musiikkiesityksen – ja sekös vasta pukkia ilahduttaa.
Ja koska joulupukki tunnetusti tietää lähes kaikesta kaiken, kuuluu pukin sijaisen pestiin olennaisesti myös taustatyön tekeminen. Kopperi selvittää ennen vierailuaan ainakin lahjojen saajien nimet, iät ja harrastukset.
– Välillä pukinkin muisti saattaa pätkiä, mutta hyvä pukki hoitaa tilanteen silloinkin sulavasti. Joskus joutuu vähän juksaamaan ja johdattelemaan: ”Sinähän osasit soittaa viulua – ei kun pianoahan se olikin! Pukilla on vähän huono muisti.”
Kopperi sanoo, että joulupukin syliin saa myös istua, mutta se ei ole kuitenkaan pakollista.
Kaikki alle satavuotiaat ovat pukille lapsia.
Risto Kopperi
– Toiset lapset haluavat tulla syliin ja toiset eivät. Minulle käy kummin vain. Toki on hienoa, jos saadaan ikuistettua mukava hetki valokuviin.
Kopperi ei ole senkään suhteen tiukkapipoinen, että kuka pukin polvelle saa istahtaa.
– Kun joulupukki kuitenkin on monta sataa vuotta vanha, ovat kaikki alle satavuotiaat pukille lapsia, hän veistelee.
Erityistoiveita joulupukille tulee harvoin. Jos jotakin toivotaan, niin pukin odotetaan olevan ainakin sovittuna aikana sovitussa paikassa. Ja totta kai joulupukin odotetaan olevan raitis ja käyttäytyvän kuten pukin kuuluu.
Kopperille on täysin selvä asia, ettei humalassa oleminen kuulu pukin rooliin millään tapaa. Hän sanoo sen sijaan muistavansa useammankin tapauksen, jossa kotiväki on ollut juovuksissa.
– Joskus näkee kyllä hyvinkin selvästi, että glögiä on mennyt pari lasia enemmän kuin on tarpeen. Silloin saattaa syntyä sekavia ja ikäviä tilanteita. Toivoisin, että perheissä maltettaisiin olla edes yhden päivän ajan läträämättä niiden aikuisten virvokkeiden kanssa.
Kopperi sanoo, etteivät lapset ole olleet koskaan ikäviä hänen joulupukkivuosiensa aikana. Partakin on saanut pysyä aina paikoillaan.
Hankalia tilanteita ovat joskus aiheuttaneet aikuiset kiperillä kysymyksillään.
– Aikuiset ovat saattaneet kysyä, että miten pukki tänne ehti ja millä pukki tuli. Lapset eivät tällaisia kysele. Lasten huomio on lahjasäkissä.
Kopperin jouluaatot ovat jo vuosikymmenten ajan sujuneet kutakuinkin samanlaisia perinteitä noudattaen. Aamulla hän syö joulupuuron, katsoo telkkarista joulurauhan julistuksen ja iltapäivällä kiskaisee varusteet ylleen ja lähtee matkaan.
– Joulupukin Kuumaa Linjaa katsoin hyvän ystäväni Kosti Kotirannan ollessa vielä ohjelmassa pukkina. Ohjelman katsomiselle oli kaksi hyvää syytä, joista toinen oli se, että osasin vasta lasten kysymyksiin aattoiltana, Kopperi naurahtaa.
Kopperi ei keikkaile joulupukkina rahan takia. Hän tekee maksimissaan viisi keikkaa joulussa. Enemmänkin ehtisi, mutta hänelle on tärkeää pystyä keskittymään jokaiseen vierailuun täysillä.
– Kun saan lapset onnelliseksi, se on paras palkka. Siitä saa itselleenkin joulumieltä.
Kopperi haluaa viettää joulua myös oman perheensä kanssa. Siksi hän ajoittaa aaton viimeisen joulupukkikeikkansa iltakuuden tienoille.
– Pyrin siihen, että olisin kotona puoli seitsemältä illasta. Sitten vaan kuteet naulakkoon ja ruokailemaan läheisten kanssa.
Haastattelun päätteeksi Kopperi haluaa sanoa vielä yhden asian lehden lukijoille:
– Näinä aikoina minä toivoisin kaikille rauhallista joulua, hän toivottaa.