Monella meistä on vakiintuneita tapoja viettää itsenäisyyspäivää. Mikkeliläisen Harri Häkkisen traditioihin kuuluu kunniavartiossa seisominen sekä itsenäisyyspäivinä että jouluaattoina.
Myös tänään reservin kersantti Häkkinen menee vuorollaan kunniavartioon. Hän edustaa kunniavartiossa Mikkelin Reserviläiset ry:tä, jonka aktiivijäseniin hän on kuulunut kymmenen vuotta.
– Kunniavartiossa seistään pareittain, aina puoli tuntia kerrallaan. Toinen kunniavartion jäsen on reserviupseerien edustaja.
– Kunniavartioissa ollaan Harjun sankarihautausmaan muistomerkillä, Pitäjänkirkon sankarihautausmaalla, marsalkka Mannerheimin patsaalla, Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkillä sekä Tuomiokirkon puiston kaatuneiden muistomerkillä, Häkkinen kertoo.
Kunniavartio on Häkkiselle aivan erityinen tehtävä.
– Haluan kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä sekä niitä sodan ajan sukupolvia, miehiä ja naisia, jotka ovat itsenäisyytemme vuoksi taistelleet ja tehneet töitä.
– Harrastan sotahistoriaa ja olen vieraillut monissa viime sotien ratkaisupaikoissa, kuten Suomussalmella, Ilomantsissa ja Kuhmossa. Niillä seuduilla on tehty tekoja, joita nykyiset sukupolvet eivät välttämättä täysin ymmärrä, Häkkinen sanoo.
Kunniavartiossa pääsee myös nauttimaan ainutlaatuisesta tunnelmasta.
– Esimerkiksi jouluaattona, kun ilta pimenee ja on aivan rauhallista, kunniavartiossa seisominen on kokemus, jota on vaikea selittää. Olo on hiljainen, kiitollinen. Monet käyvät meitä siellä erikseen katsomassa, viedessään kynttilöitä läheistensä haudoille, Häkkinen sanoo.
Ajoissa pitää ilmoittautua että pääsee mukaan kunniavartioon.
Harri Häkkinen
Kunniavartio ei ole myöskään itsestään selvä komennus reserviläiselle. Halukkaita on paljon.
– Minä olen ollut kunniavartiossa suurin piirtein joka toinen itsenäisyyspäivä. Ajoissa pitää ilmoittautua että pääsee mukaan, hän naurahtaa.
Toiminta Mikkelin Reserviläisissä on Häkkiselle luonteva tapa harrastaa ja osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
– Kipinä tähän tuli tavallaan jo kotoa. Isäni ja äitini olivat molemmat Puolustusvoimien palveluksessa Savon Prikaatissa, isä aseseppänä ja äiti keittäjänä.
Häkkisen oma asepalvelusaika kului viestiaselajissa Riihimäellä; ensin Viestikoulussa alokasajan jälkeen, sitten Keuruulla Viestipataljoonassa. Koulutuksen hän sai myös radistiksi.
– Kypsyttelin pitkään ajatusta reserviläistoiminnasta. Mietin, mitä vapaa-ajallani voisin tehdä. Asiaan vaikutti myös se, että olen harrastanut ampumista Mikkelin Ampujissa jo yli 20 vuotta, hän taustoittaa.
Mikkelin Reserviläiset ry on yksi Suomen vanhimmista reserviläisyhdistyksistä, sillä se on perustettu jo ennen viime sotia, vuonna 1935. Mikkelin Reserviläiset oli myös yksi Reserviläisliiton perustajayhdistyksistä.
Yhdistyksen toiminta perustuu maanpuolustushengen ja -tahdon ylläpitoon, veteraaniperinteen vaalimiseen, reserviläisliikunnan ja kilpailutoiminnan järjestämiseen sekä jäsenistön kouluttamiseen.
Yhdistyksen päätoimintamuotoja ovat ammunta ja erilaiset maanpuolustushenkiset tapahtumat.
– Olemme myös mukana monissa tapahtumissa, kuten viime kesänä Kangasniemellä pidetyssä Maatilan kesäpäivä ennen ja nyt, jossa meitä oli toimitsijoina. Jukurien peleissä olemme olleet liikenteenohjaajina, kertoo Häkkinen.
Yhdistyksessä on nyt reilusti yli 300 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti parin viime vuoden aikana.
– Maailmantilanne on lisännyt kiinnostusta reserviläistoimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan. Ammuntaharrastus motivoi monia ja meillä on erinomaiset harjoitteluolosuhteet vakiovuorolla Mikkelin ampumaradalla, Häkkinen sanoo.
Hän korostaa, että reserviläistoiminta on paljon muutakin kuin maastossa olemista ja ampumista.
– Siihen liittyy myös paljon varautumista poikkeus- ja kriisitilanteisiin, kuten vaikkapa siihen, että sähköt katkeavat tai että muuten joudutaan tulemaan toimeen poikkeuksellisissa oloissa, hän muistuttaa.
Mikkelin Reserviläiset ry:n toimintaan pääsee mukaan täyttämällä yhdistyksen verkkosivuilta löytyvän hakemuslomakkeen, neuvoo Häkkinen.
– Jäsenmaksu on 45 euroa vuodessa ja siihen sisältyy Reserviläinen-lehti.
Häkkisen itsenäisyyspäivä sujuu kunniavartiotehtävää lukuun ottamatta rauhallisesti. Lapset ovat jo aikuisia ja Häkkisen vaimo jakaa maanpuolustusharrastuksen hänen kanssaan, joten ajankäytöstäkään ei tule erimielisyyksiä.
– Itsenäisyyspäivän kynttilät laitetaan palamaan ja rauhoitutaan viettämään koti-iltaa, hyvän ruoan kanssa tietysti.
Seppeleenlaskut ja kunniavartiot Mikkelissä 6.12.: Pitäjänkirkon sankarihaudalla n. klo 11.30, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä n. klo 11.50, Harjun hautausmaalla sankarihaudalla n. klo 12.05, Tuomiokirkon puistossa n. klo 12.35, Rouhialan hautausmaan Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä n. klo 12.50 ja Päämajapatsaalla Hallitustorilla n. klo 13.15.