Kansalaisopistot ja koko vapaa sivistystyö olisivat valmiita ottamaan lisää vastuuta koulutusyhteiskunnassa.
Samaan aikaan hallituksen budjettiesitys leikkaa vapaan sivistystyön rahoitusta merkittävästi. Kansalaisopistojen rahoituksesta katoaa ensi vuonna 14 prosenttia, 12,5 miljoonaa euroa.
Mikkelin kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari lähinnä ihmettelee hallituksen budjettilinjaa.
– Leikkausten sijaan vapaalle sivistystyölle voisi antaa uusiakin tehtäviä, sanoo Laitsaari.
– Mitä hallitus oikeastaan tavoittelee? Vaikutusten arviointi on jäänyt kokonaan tekemättä. Kyseessä on iso asia, ja on vaarallista, jos ei ensin selvitetä, mihin leikkaukset johtavat ja miten ne vaikuttavat.
Kaikkiaan noin 25 miljoonan euron leikkaus koskee kansalaisopistojen lisäksi kansanopistoja, opintokeskuksia ja kesäyliopistoja. Näiden opintoihin osallistuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista, suurin osa työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.
Opistot ja Kansalaisopistojen liitto KOL ovat asetelmasta hermostuneita.
Valtionvarainministeriö katsoo, että opiskelijoilla on mahdollisuus maksaa kurssimaksunsa itse.
– Tämä ei ole totta. Jos kurssimaksuilla katettaisiin kulut, maksu olisi nelinkertainen. Jo nyt joillekin asiakkaille kurssimaksu on korkea. Ministeriössä ei tunneta meidän keskeistä kohderyhmäämme.
Laitsaari tuumii, että hallituksen budjettipoliitikot nielaisivat hyvin ministeriön kannan.
– Kurssitarjontaa on kuitenkin pidettävä yllä mahdollisimman edullisesti ja kattavasti koko maassa.
Ensi vuonna opetuksen yksikköhinta, yksi opetustunti, on noin 96 euroa. Tästä valtio maksaa nykyisin 57 prosenttia.
Leikkausten sijaan vapaalle sivistystyölle voisi antaa uusiakin tehtäviä.
Matti Laitsaari
Mikkelin kansalaisopiston valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä on tänä vuonna 16 234 tuntia. Valtionosuutta tulee noin 800 000 euroa. Loppuosa rahoituksesta on kurssimaksuja sekä Mikkelin kaupungin osuutta.
Taloutensa kanssa painivaa kaupunkia Laitsaari ei moiti. Julkistalouden tilanne ymmärretään, ja opisto on ollut mukana säästötalkoissa annetun raamin mukaisesti.
Laitsaari aloitti kansalaisopiston johdossa vuonna 2012.
Työhuoneen seinällä on vanha kuva, jossa katselee tanskalainen N.S.F. Grundtvig, kansalaisopistotoiminnan isä ja sivistystyön puolesta puhuja. Opistotoiminta on peräisin 1800-luvun lopulta.
– Vapaa sivistystyö on pohjoismainen ilmiö ja meillä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Laitsaari on huolissaan vapaan sivistystyön tulevaisuudesta Suomessa.
– Meillä on eri tehtävä kuin tutkintoon tähtäävällä koulutuksella ja opetuksella. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat yli sadan vuoden ajan antaneet ihmisille sellaisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia, joita tutkintoon tähtäävä koulutus ei tarjoa.
– Teemme laajaa sivistystyötä, joka on mitä suurimmassa määrin myös hyvinvointityötä.
Hallituksen leikkauslinja on arvovalinta.
– Olisihan se kiva, jos hallitus avaisi meille kentälle ja myös kansalaisille sen, mitä hallituksen mielestä vapaa sivistystyö on viiden vuoden kuluttua.
Mikkelin kansalaisopisto on opistona keskikokoinen noin 16 000 opetustunnillaan.
Kantakaupungin lisäksi toimintaa on Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa sekä Suomenniemellä. Hirvensalmi ostaa Mikkeliltä opistopalvelut.
Laitsaari pohtii, että opistoverkko saattaa harventua.
– Nyt kaikki joutuvat odottelemaan, mitä mahtaa olla tulossa. Olisi parempi, jos tietäisimme, mitä säästöillä tavoitellaan. Halutaanko esimerkiksi karsia kentältä pienet pois ja vahvistaa muiden asemaa?
Tutkintotavoitteinen ammattiopetus on katsellut vapaan sivistystyön suuntaan. Laitsaari pitäisi nämä kaksi sektoria erillään.
– Tutkintoon tähtäävä opetus on eri asia kuin opetus, jota me tarjoamme. Meillä lähdetään opiskelijan omista tarpeista.
– Monelle kansalaisopisto voi olla elämän tärkein asia, arjen kohokohta, joka rytmittää elämää, luo sosiaalisia suhteita ja antaa onnistumisen tunteita.
Laitsaari jättää opetussuunnitelmien ja budjettien viran puolesta pohtimiset, sillä hän siirtyy eläkkeelle joulukuun alusta.
Laitsaari oli kaupungin tiedotuspäällikkö kymmenen vuotta ja kun kansalaisopiston rehtorin virka tuli auki, hän hoiti sitä ensin viransijaisena ja sitten hakuprosessin jälkeen päätoimisesti.
Laitsaari kehuu opistoaan. Henkilökunta ja tuntiopettajat ovat sitoutuneita ja innostuneita. Henki hyvä koko opistossa.
– Kaikenlaiset kurssit kiinnostavat. Kansalaisopistotoiminnalla on kysyntää.
Työn ulkopuolella rehtori rentoutuu reppu selässä.
– Vaimon kanssa bongataan kansallispuistoja ja muita mukavia luontokohteita. Suomen 41 puistosta suurin osa käyty, jotkut moneen kertaan. Ei mitään viikkojen vaelluksia, vaan leppoisia päiväretkiä. Osa Ruotsin kansallispuistoista on myös nähty.
Laitsaarella on toinenkin intohimo.
– Tykkään tehdä polttopuita, olipa niille tarvetta tai ei. Sitähän kutsutaan halkoholismiksi, mutta se on hyvää ja terapeuttista liikuntaa.