Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni | Uusi Prisma vai vanha Prisma? – Osuuskaupalla on miettimisen paikka, mutta eteenpäinkin pitäisi uskaltaa katsoa

Osuuskauppa Suur-Savo joutui viime tammikuussa lyömään jarrut kiinni Veturitallinlahdelle suunnitellun uuden Prisman rakentamishankkeessa. Kun taloudelliset, maankäytölliset ja luonnonsuojelulliset asiat sotivat hanketta vastaan, piti palata lähtöruutuun.

Nyt osuuskaupalla on katsottuna uusi paikka Prismalle. Karilassa, Viitostien, Jyväskyläntien ja Savon radan rajaamalla alueella 8-10 hehtaarin suuruinen, kaupungin omistama tontti.

Sille mahtuisi hypermarket, jossa osuuskauppa kykenisi toteuttamaan Prisma-konseptin koko laajuudessaan. Nykyinen Prisma Graanissa on konseptille aivan liian pieni, mikä tarkoittaa sitä, etteivät mikkeliläiset saa tarjolle kaikkia Prisma-valikoiman tuoteryhmiä.

Osuuskauppa on luvannut vielä syksyn aikana tietoa päätöksestään. Sitä odotellessa on vielä mietinnässä sekin vaihtoehto, että Graanin Prismaan tehdään täysuudistus, samaan tapaan kuin naapurin Citymarketissa.

Saneeraus tulisi osuuskaupalle noin kolme kertaa halvemmaksi kuin uuden Prisman rakentaminen. Remontista selvittäisiin reilusti alle 20 miljoonalla eurolla, kun uuden Prisman hintalappu nousisi yli 50 miljoonaan, kun mukaan lasketaan tieliittymistä ja muista oheiskuluista koituva hinta.

Se olisi myös nopeampi ratkaisu kuin uudisrakentaminen, johon kaavoituksineen kaikkineen vierähtäisi tämän hetkisen arvion mukaan useita vuosia.

Karilaan rakennettava uusi Prisma olisi kuitenkin merkittävä parannus Mikkelin kaupalliseen tarjontaan. Kasvava Karilan seutu on muutenkin lähivuosien ja -vuosikymmenten merkittävä painopistealue Mikkelissä, joten liikepaikkana sillä olisi tulevaisuutta. Hyvien yhteyksien äärellä sijaitsevasta, täyden palvelun Karilan Prismasta tulisi epäilemättä vetovoimainen. Graanin Prisma taas häviää selvästi vertailussa monen naapurikaupungin Prismoille.

Hypermarket on kuitenkin iso investointi myös harteiltaan leveälle maakunnalliselle osuuskaupalle. Siksi on ymmärrettävää, että nyt lasketaan ja arvioidaan tarkkaan hyödyt ja haitat, ennen kuin päätös suuntaan tai toiseen tehdään.

Varovaisuuteen kannustaa epäilemättä myös nykyinen maailmantilanne. Ilmassa on monenlaisia huolenaiheita, sodista ja luonnonkatastrofeista lähtien. Sekin pohdituttaa, riittääkö täällä väkeä.

Hypermarket tosin rakennetaan 40 vuoden käyttöä varten, joten tulevaisuuteenkin pitää uskaltaa katsoa. Toivottavasti osuuskaupan pohdinnassa painaa myös vastuu maakunnallisena työllistäjänä ja elinvoiman luojana.

Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.