Ilmastonmuutos hallitsee, ulko- ja turvallisuuspoliittinen asetelma on poikkeuksellinen jännitteinen ja talouden käänteet hermostuttavat niin yritysjohtajaa kuin mikkeliläistä rivikaupunkilaista.
Asetelmia pohdittiin yhteiskuntapolitiikan superviikolla konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa elokuun ensimmäisinä päivinä.
Miten Mikkeli pärjää kaikkia rakenteita horjuttavassa ilmastonmuutoksessa, Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas?
– Yritystoiminnassa ja investoinneissa ilmastomyönteinen kehitys on mahdollista, tiivisti Taalas Suomen Pankin talousseminaarissa.
Taalas perää yrittämiseen yhteishenkeä ja Mikkelin seudulle kasvua esimerkiksi matkailusta.
Entä ilmasto? Nythän arvostellaan kovin sanoin lentomatkustamista!
– Kyllä sallin turismin. Lento- ja laivamatkat ovat vastuussa päästöistä noin yhden prosentin verran. Sitä paitsi Suomi maana tarvitsee lentoliikennettä.
Mikkelin seudun kannattaa satsata matkailuun ja vieläpä tosissaan.
– Viime ajat on puhuttu Välimeren helteistä. Ei sinne haluta; tullaan mieluummin vaikkapa Saimaalle.
Taalas näkee olennaisen alueellisen ongelman.
Mikkeli ja Itä-Suomi ovat käännekohdassa.
Erkki Liikanen
– Kun kirjoitin vuonna 1980 ylioppilaaksi Mikkelissä, meitä oli 32 oppilasta, mutta vain neljä jäi töihin Mikkeliin. Määrä on pieni: aivovienti täytyy pysäyttää.
Talouden voimapolitiikan paineissa Taalas korostaa koulutusta ja innovaatioita.
– Muuttuvassa maailmassa tarvitaan hyvässä mielessä hullua yrittämisen henkeä. Ideoita ei tule torpata.
Mikkelin maine päämajakaupunkina tunnetaan.
Suomen ja hyökkäyssotaa käyvän Venäjän suhdetta analysoitiin kirjallisuusseminaarissa.
Mikkeliläisille tuttu sotilas, Puolustusvoimien ex-komentaja, kenraali evp Ari Puheloinen toimi itäisen maanpuolustusalueen komentajana Mikkelissä 2004–2007.
– Suomen ja Venäjän politiikka on geopolitiikkaa. On hyvä tulla naapurin kanssa toimeen niin, että oma vapaus maksimoidaan.
– Mikkeli on osa maan keskeistä historiaa, ja Venäjä on edelleen tuossa naapurissa, summaa Puheloinen.
Päämajakaupunki sattuu sijaitsemaan Itä-Suomessa, eikä rajalle ole pitkä matka. Pitääkö olla huolissaan?
– Ei pidä. Yleistilanne on se, että uhkaa itänaapurin taholta ei ole. Mutta Mikkeli on osa Itä-Suomea, joten on hyvä pitää huolta toimintakyvystä ja huoltovarmuudesta.
Kirjallisuustapahtumaa johti tuttu mikkeliläiskasvo, Suomen Pankin ex-pääjohtaja Erkki Liikanen.
Hänen mukaansa Suomi, Itä-Suomi ja Mikkeli on nähtävä osana koko nykyistä maailmaa. Mikkeli ja Itä-Suomi ovat käännekohdassa.
– Mikkeli elää historian keskellä ja on osa Itä-Suomea. Täytyy ymmärtää historiaa ja sen suuria muutoksia.
– Suomi on Euroopan unionin ja nyt myös Naton jäsen. On muistettava, että maantiede ei muutu. Venäjä on naapurina vastedeskin, korostaa Liikanen.
Päämajakaupunki voi olla huoleti ainakin siinä, että puolustushallintoa säilyy Mikkelissä.
Maavoimien esikuntapäällikkö Jukka Jokinen totesi keskusteluviikon päätteeksi Päämaja-symposiumissa, että maavoimien esikunta ”jatkaa vahvana Mikkelissä”.
Jokinen totesi tämän jo toukokuussa Kaupunkilehden haastattelussa (17.5.2023). Kanta on edelleen voimassa, vaikka hän muistuttaakin maavoimien kehittämistarpeesta.
– Kun mennään kohti 2030-lukua, edessä on uusia materiaalihankintoja. On myös katsottava, mitä Suomen Nato-jäsenyys tuo organisaatioon, rakenteisiin ja toimintaan.
Useat kaupunkiseudut ovat pohtineet Nato-yksiköiden saamista vahvistamaan aluekehitystä ja työllisyyttä. Jokinen hillitsee keskustelua.
– Tämä kaikki edellyttää monen tahon kokonaisharkintaa. Nyt on ennenaikaista arvioida tätä.