Entistä vahvemmat oluet ja muut alkoholijuomat tekevät tuloaan ruokakauppoihin. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan jatkossa ruokakauppamyynnissä saisi olla kahdeksan prosentin vahvuisia alkoholijuomia.
Saimaa Brewing Companyssa linjaus, samoin kuin lupaus olutveron alentamisesta, on otettu tyydytyksellä vastaan.
– Totta kai ne avaavat meille uudenlaisia mahdollisuuksia. Jo aivan lähiaikoina keskustelemme johtoryhmän kesken siitä, mitä toimenpiteitä prosenttirajan nosto meille aiheuttaisi, kertoo Mikkelin panimon tuotantojohtaja Ville Haapanen.
MBH Breweriesin Mikkelin panimo, Saimaa Brewing Company, valmistaa Marsalkka-oluesta tällä hetkellä 8,2 prosentin vahvuista Marsalkka Vahvaa. Sen vahvuus todennäköisesti alenee tasan kahdeksaan.
– Tuo 0,2 prosenttia ei varmasti vaikuta mihinkään kovin ratkaisevasti. Malmgårdin puolella näitä ravintolavahvuisia tuotteita on enemmänkin, jatkaa Haapanen.
Mikkeliläinen Saimaa Brewing Company, entinen Saimaan Juomatehdas, viettää kymmenvuotisjuhlaa tänä vuonna. Tuskussa sijaitseva panimo on osa MBH Breweries Oy:tä, johon kuuluu myös loviisalainen Malmgårdin Panimo.
Mikkeliläiselle panimoteollisuudelle kuuluu juhlavuonna hyvää. Viime vuosina on investoitu sekä tölkityslinjastoon että varastotiloihin Tuskun tehtaassa, jossa panimo on Naistinki Oy:n vuokralaisena.
– Olemme satsanneet määrätietoiseen tuotekehitykseen ja saaneet hienoja onnistumisia. Vuosi sitten lanseerasimme Marsalkka Lagerin vähittäiskauppaan ja ravintoloille.
– Uudistimme myös Saimaa brändin, jonka uudet tuotteet ja uusi ilme on nähtävissä jo kaupoissa. Molemmat uudistukset ovat tuoneet tälle vuodelle hyvän kasvun. Nykyisellään meillä on vielä kapasiteettia kasvaa reilusti, Haapanen kertoo.
Määrän lisäksi Mikkelin panimolla vaalitaan erityisesti laatua.
– Laatu on suurimmaksi osaksi kiinni työtavoista. Me olemme kouluttaneet henkilöstöämme järjestelmällisesti ja panostaneet myös henkilöstön hyvinvointiin.
– Haluamme valmistaa tuotteita, joista henkilöstömme voi olla aidosti ylpeä. Vaikka sitten näyttää kaupassa, että tuota olutta minä olen ollut tekemässä, Haapanen sanoo.
Laatu on keskeinen kilpailutekijä panimoalalla, kun liikutaan Mikkelin panimon tuotantomäärissä. Vajaan 3 miljoonan litran vuosituotannolla Saimaa Brewing Company sijoittuu Suomen pienpanimoiden kolmen kärkeen.
Tuotteen on oltava tasaisen laadukasta ensimmäisestä viimeiseen tölkkiin.
Ville Haapanen
– Kolme suurta panimoa ovat litroissa mitattuna Olvi, Hartwall ja Sinebrychoff. Sitten tulevat pienpanimoiden kolme suurinta, jossa me olemme Nokian Panimon ja Laitilan Virvoitusjuomatehtaan kanssa, havainnollistaa Haapanen.
Saimaa Brewing Companyn vuotuiset valmistusmäärät ovat sen verran merkittävät, että strategia on valittu sen mukaisesti.
– Me haluamme pysyä tuossa kolmen kärjessä valmistamalla tasaisen laadukkaita, konstailemattomia ja helposti juotavia oluita. Tähtäämme siihen, että asiakas valitsee meidän tuotteemme totutusti ja jatkuvasti.
– Meidän luokassamme ei pärjää sillä, että myydään asiakkaalle yksi tölkki kerrallaan. Me teemme juomia isoille asiakasmassoille. Meillä on hyvä, selkeä ja simppeli makumaailma, Haapanen kuvailee.
Strategia tarkoittaa myös sitä, että Saimaa Brewing Company ei edes yritä kilpailla pienempien panimoiden kanssa alati vaihtuvilla tuotteilla, nokkelilla nimillä tai yltiöpäisen laajalla valikoimalla.
– Meillä on kaksi pääbrändiä, Marsalkka ja Saimaa. Tuoteperheemme ilmettä uudistetaan ja yhdenmukaistetaan parhaillaan. Tällä hetkellä meillä on Malmgårdin kanssa valikoimassa noin 40 tölkkituotetta, kun niitä enimmillään on ollut yli sata, Haapanen kertoo.
Marsalkka-oluen paluu on otettu erinomaisesti vastaan.
– Se on kuitenkin aina ollut olut, joka on yhdistetty meihin.
– Jokainen valmistajahan hakee brändiä, joka liittyy jotenkin kotipaikkaan; Aura yhdistyy Turkuun, Sandels liitetään aina Iisalmeen, joten miksi me Mikkelissä emme käyttäisi Marsalkkaa, joka muistuttaa kaupungin historiasta, Haapanen perustelee.
Marsalkka-tuoteperheeseen on tulossa syksyllä myös uutuuksia.
Haapanen on työskennellyt Saimaa Brewing Companyssa kolmisen vuotta tehtyään sitä ennen pitkän uran Kotileipomo Haapasessa.
– Aloitin täällä Tuskussa ihan perushommissa, lastaamalla olutlaatikoita lavalle. Siitä etenin tuotantopäälliköksi, tuotantojohtajan vakanssilla olen ollut keväästä 2022.
Mikkeli on hänen mukaansa erinomainen paikka panimolle.
– Täällä on laadukas vesi ja logistiset yhteydet toimivat. Me emme täällä oikein aina edes ymmärrä, miten hyvässä paikassa olemme. Ja yhteistyö Naistinki Oy:n kanssa toimii loistavasti, Haapanen kehuu.
Kaikki alkoi Pertti Oksan unelmasta
Vuonna 1995 Suomi toipui lamasta, juhli ensimmäistä jääkiekon MM-kultaa ja Nokia oli matkalla kohti maailman isoimman kännykkävalmistajan statusta.
Lähemäellä, Pub Naapurin kellarissa ravintoloitsija Pertti Oksa maisteli ensimmäisiä oluita, jotka oli valmistettu tuliterillä panimolaitteilla. Valmistuskapasiteetti oli huimat 200 litraa.
Oluesta tuli niin hyvää, että Oksa arveli muidenkin haluavan juoda sitä. Niinpä hän alkoi myydä sitä hanasta Naapurissa.
Oksan toiminnan mahdollisti vuoden 1995 uusi alkoholilaki, joka vapautti pienpanimot. Vielä tuolloin pienpanimoita ei syntynyt samaan tahtiin kuin nykyään, mutta muutama uranuurtaja kumminkin.
Oksan ajatuksena oli tehdä oluita, joita ei muualta saanut. Ja niitähän tehtiin. Mikkeliläiset muistavat vahvan Luostari-oluen ja Rokrammi Pilsin. Ne saavuttivat maanlaajuista mainetta ja olutharrastajat tulivat toivioretkille Naapuriin.
Naapuri jatkoi kunniakasta perinnettä, sillä Mikkelin Likolammen rannalla valmistivat olutta 1900-luvun alkupuoliskolla sekä Oluttehdas C. Petroff että Yhtiön Oluttehdas.
Niiden toiminta loppui, kun vuosien 1919-1932 kieltolaki seisautti alkoholijuomien valmistamisen ja alkoholijuomien valmistus ja myynti monopolisoitiin myöhemmin Alko Oy:lle.
Tuotantosuunniksi vaihtuivat miedot mallasjuomat sekä virvoitusjuomat. Lopullisesti mikkeliläiset panimot pistivät lapun luukulle 1950-luvun lopussa.
Vuonna 2002 Oksa siirtyi Lappeenrantaan Saimaan panimon tiloihin, jossa oli valmiina suurempi laitteisto. Tuotantomäärä kymmenkertaistui. Kymmenen vuotta myöhemmin panimo sai nimekseen Saimaan Juomatehdas.
Paluu Mikkeliin tapahtui vuonna 2013, jolloin Tuskun tehdas valmistui. Oksa menehtyi vaikeaan sairauteen kaksi vuotta myöhemmin.
Hänen toiveensa oli, että panimolle taattaisiin toiminnallisesti vakaa tulevaisuus. Se toteutui, kun vuonna 2016 Saimaan juomatehdas ja Malmgårdin panimo yhdistyvät MBH Breweries Oy:ksi.
Fuusiosta huolimatta panimot jatkavat edelleen Mikkelissä ja Loviisassa, missä valmistetaan Malmgård-tuoteperheen juomat.