Mikkelin mies Olli Rehn teki sen, mitä häneltä odotettiin ja lähti mukaan presidenttikisaan.
Tässä vaiheessa hän on lähdössä ehdolle vasta varta vasten perustetun valitsijayhdistyksen kautta, mutta kohtalainen ihme olisi, jos keskusta ei häntä ehdokkaakseen nimittäisi, kun asiasta syyskuussa päätetään. Sen verran keskustavaikuttajia on hänen tuekseen jo ryhmittynyt.
Presidentinvaaleihin on ilmoittautunut varteenotettavia ehdokkaita ainoastaan kaksi, edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän on myös ehdolla valitsijayhdistyksen kautta mutta vihreiden täydellä tuella. Rehnille on luvassa samanlainen taustatuki keskustasta.
Kokoomus ja Sdp vasta pohtivat omaa ehdokasasetteluaan ja mustia hevosiakin saattaa kisaan startata.
Mutta jos nyt pitää veikata, ovat keväällä 2024 presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain Haavisto ja Rehn. Ja silloin Rehnillä on hyvät mahdollisuudet nousta Suomen seuraavaksi presidentiksi.
Rehnin ansiolista on komea; hän on toiminut kansanedustajana, ministerinä, EU-parlamentaarikkona sekä kymmenen vuoden ajan vastaten ensin EU:n laajentumisesta ja sen jälkeen talous- ja raha-asioista. Tällä komissaarikaudellaan hän oli myös Euroopan komission varapuheenjohtaja.
EU-komissiossa ja nykyisessä pestissään Suomen Pankin pääjohtajana Rehn on profiloitunut vakaan ja vastuullisen talouspolitiikan puolestapuhujana. Kampanja-avauksessaan hän nosti esille voimakkaasti myös Suomen uudet vastuut ja haasteet turvallisuuspolitiikassa.
Rehnissä on myös aika paljon fundeerailijan ja asioiden puntaroijan piirteitä. Hän miettii sanomisiaan tarkkaan ja pysyy maltillisena lausunnoissaan.
Sellainen puhe on aina vedonnut suomalaisiin. Voi sanoa, että sellaista retoriikkaa on meillä totuttu pitämään presidentillisenä.
Presidentti on Suomessa aina koko kansan ja koko maan presidentti. Tästä asiasta muisti myös Rehn mainita ehdolle lähtiessään.
Mutta joku saattaa miettiä niinkin, ettei ole haitaksi, että presidenttiehdokas on kotoisin itäisestä Suomesta aikana, jolloin tätä maata hallitsee hallitus, jonka ministeristö on kotoisin suurimmaksi osaksi eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
Ja eihän toki siitäkään ole mitään haittaa presidenttiehdokkaalle, jos hän on kotoisin Mikkelistä. Mikkeliläisyys kun on merkittävä meriitti kenen tahansa ansioluettelossa ja pätevöittää mihin tahansa tehtävään.
Kirjoittaja on Mikkelin Kaupunkilehden päätoimittaja.