Mikkeliläisellä Tertin kartanolla on pitkät perinteet ja kartanon mailla on pitkä historia. Tertin mailla on asuttu jo kauan ennen 1540-lukua, jolloin alkuperäinen Hintsalan rustholli perustettiin.
Tästä saatiin uusia todisteita viime syksynä. Kartanon mailla vieraili viisihenkinen harrastaja-arkeologien ryhmä, joka löysi Tertistä pienen aarteen.
– Eivät ne kovin kauaa ehtineet tuolla olla, kun jo soittivat että tule katsomaan, kertoo Matti Pylkkänen.
Katsomaan kannatti mennä. Oli löytynyt uusi hautapaikka, joka myöhemmissä tutkimuksissa saatiin ajoitettua Suomen viikinkiaikaan, 800-1300 -luvuille.
Muinaishautoja paljastui lopulta viisi kappaletta. Niistä löytyi nuolenkärkiä, hopeisia solkia ja koruja, käyttötavaroita ja jopa miekka.
Haudoista ilmoitettiin asianmukaisesti Museovirastolle, jonka hoidossa asia nyt on. Haudat jätettiin omaan rauhaansa, odottamaan mahdollisia jatkokaivauksia. Niiden ajankohta on kiinni Museoviraston resursseista.
– Minä olen varmaan tuhat kertaa kävellyt niiden hautojen yli tietämättä mitään. On se mahtavaa ajatella, ettei sitä todellakaan olla ensimmäisiä, jotka täällä kulkevat, myhäilee Matti Pylkkänen.
Meillä on täällä erinomainen tiimi.
Arttu Pylkkänen
Tertin kartano on saamassa yhdestä löydöstä nimikkokorun. Yhdessä löydetyistä esineistä oli hevosfiguuri, josta on nyt otettu koevaloksia. Hevosaiheesta tulee aikanaan Tertin koru. Pronssista valmistettuja koruja tulee myös myyntiin.
Matkailukesä Tertissä on alkanut perinteiseen tapaan. Se on jo 45:s lajissaan, sillä vuoden 1978 äitienpäivänä otettiin kartanossa vastaan ensimmäiset vieraat sen jälkeen kun Matti ja Pepita Pylkkänen olivat tilan isännyyden ja emännyyden otettuaan päättäneet vaihtaa lypsykarjan ja jalostuslampolan pitämisen matkailun ja erikoisviljelyn.
– Villi riemu mielessä lähdetään kohti kesää, muotoilee asian nuori isäntä, Tertin yrittäjänä nyt toimiva Arttu Pylkkänen.
Tertin kartano lukeutuu niihin matkailukohteisiin, joita suhdanteet eivät rasita ainakaan yhtä paljon kuin monia muita. Sen vieraat löytävät tiensä Terttiin vuosi vuoden jälkeen, usein osana kiertomatkaa itäisessä Suomessa tai vaikkapa käydessään Mikkelin musiikkijuhlilla tai Savonlinnan oopperajuhlilla.
– Majoituspaikkoja on nytkin varattu jo edellisenä vuonna. Myös ryhmämatkalaisia meille on tulossa paljon, kertoo ravintolapäällikkö Elina Lepistö.
Musiikkijuhlien aikaan Tertin ravintolat palvelevat pidennetyin aukioloin sekä lounas- että päivällisaikaan. Kartanoravintolassa on tarjolla yli 50 makuelämyksen kesäpöytä, jonka pääosassa ovat Tertin oman puutarhan antimet, lähitilojen tuotteet sekä itse hankittu riista ja kala.
Iltaisin kartanoravintolassa on saatavilla keittiömestarin laatimat pöytiin tarjoiltavat menut, joita höystävät kartanon viinikellarin antimet.
Lounasta on saatavilla myös kahvilasta päivittäin.
– Meillä on täällä erinomainen tiimi, joka pitää huolen vieraista. Se on kaiken toiminnan a ja o, tiivistää Arttu Pylkkänen.
Kesällä matkailijoita palvelevat myös tallissa toimiva herkkukauppa sekä 16. kesäkuuta vanhassa viljamakasiinissa ovensa avaava muotikauppa. Kummassakin on tarjolla valikoituja tuotteita, joita ei saa muualta.
Tertin puutarha on monelle kävijälle vierailun tärkein syy. Tertissä on kokeiltu monenlaista siitä lähtien, kun toiseksi tuotantosuunnaksi valittiin erikoisviljely.
– Perunaa on kasvamassa, samoin iso valikoima vihanneksia ja yrttejä, joita käytämme omassa ruoanvalmistuksessamme, kertoo puutarhuri Heidi Haapiainen.
Moni Tertin kävijä on tykästynyt kristallisalaattiin, jota on kovaa vauhtia nousemassa nytkin. Erikoisesta rakenteestaan tunnettu rapea salaatti on kysyttyä.
– Tarkoitus on myös saada terassiravintolan päätyyn lajitelma mustia vihanneksia, kuten paprikaa ja tomaattia, Haapiainen vinkkaa.
Tertin kartanon ravintoloiden menut sekä aukioloajat sekä myymälöiden aukioloajat www.tertinkartano.fi