Suomi on ollut puolustusliitto Naton jäsen reilun kuukauden. 4. huhtikuuta tapahtunut muutos kumppanista täysjäseneksi ei mullistanut Mikkelissä toimivan Maavoimien esikunnan päivittäistä työtä.
– Ei siinä mitään yhden yön ihmettä tapahtunut. Työmme on luonnollista jatkumoa sille, jota on tehty jo vuosikausia, toteaa Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen.
Hän muistuttaa, että Suomen puolustusvoimia on kehitetty yhteensopivaksi Naton kanssa pitkään. Se on näkynyt materiaalihankinnoissa, mutta myös osallistumisena esimerkiksi Nato-johtoisiin kriisinhallintatehtäviin ja kansainvälisiin harjoituksiin.
– Johtamisjärjestelmien ja prosessien yhdenmukaistaminen jatkuu, samoin yhteiset harjoitukset.
– Mutta nyt teemme sitä täysjäsenenä, tasavertaisena muiden kolmenkymmenen Nato-maan kanssa, entistäkin tiiviimmin ja integroidummin, Jokinen painottaa.
Nato-jäsenyys tulee jatkossa näkymään Maavoimien esikunnan arjessa. Toiminta on entistäkin kansainvälisempää, ja Mikkeliin voidaan esimerkiksi sijoittaa yhteysupseereita muista Nato-maista.
– Uskon kuitenkin, että heitä tulee olemaan pieni määrä suhteessa siihen, että Maavoimien esikunnassa työskentelee noin 300 henkilöä.
Nato-jäsenyys on nostanut keskusteluun mahdollisuuden siitä, että sotilasliitto sijoittaisi tukikohtia tai esikuntia Suomeen. Sellaisia on väläytelty Mikkeliinkin. Jokinen arvioi, että sellaisia ratkaisuja tehdään aikanaan aivan muin kuin aluepoliittisin perustein.
– Ne asiat päätetään tarveperusteisesti. Kysymys on, onko Suomella tai Natolla tarvetta perustaa esimerkiksi uutta tukikohtaa tai esikuntaa.
– Itse en tunnista tällä hetkellä tarvetta sellaiselle. Meillä on Mikkelissä toimiva Maavoimien esikunta, jolla on tiivis yhteys Naton rakenteisiin.
Jokisella on yli 30 vuoden sotilasura. Hän on toiminut muun muassa pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä, kuusi ja puoli vuotta tasavallan presidentin adjutanttina sekä Kadettikoulun johtajana Maanpuolustuskorkeakoululla.
Hän aloitti Maavoimien esikuntapäällikkönä tämän vuoden alussa ja siirtyi tehtäväänsä Karjalan prikaatista, jonka komentajana hän toimi vuosina 2019-22. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin viime joulukuussa.
Jokisen pesti on merkittävä. Mikkeliin vuonna 2008 perustettu Maavoimien esikunta johtaa Suomen maapuolustusta sekä ohjaa asevelvollisten koulutusta maavoimien joukko-osastojen ja aluetoimistojen kautta. Maavoimien esikunta ohjaa myös kutsuntojen järjestämistä.
Maavoimien esikunnalla on tiivis yhteys Naton rakenteisiin.
Kenraalimajuri Jukka Jokinen
Maavoimien esikunta johtaa myös lähes kaikki kansainväliset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi osallistuu.
Tässä suhteessa Mikkeli on edelleen sekä varuskunta- että päämajakaupunki sanojen täydessä merkityksessä.
Mikkelin alue on tuttu myös Jokiselle.
– Karjalan prikaatin komentajana toimiessani Maavoimien esikunta tuli tutuksi, samoin sen maine hyvänä palveluspaikkana ja työyhteisönä.
– Tällä kokemuksella voin sanoa, että kaikki odotukseni täyttyivät. Täällä on ammattimaista, osaavaa väkeä ja erinomainen yhteishenki, hän kehuu.
Jokinen asuu arkipäivät Mikkelissä ja vapaa-aikoinaan tutustuu mielellään kaupunkiin pyöräilemällä.
– Se on loistava tapa tutustua seutuun. Odotan innolla kesää, kun alue ja Saimaa antavat parastaan, hän sanoo.
Nato-jäsenyyden toteutuminen on Jokisen mielestä merkittävin muutos Suomen turvallisuusympäristössä sitten Euroopan Unioniin liittymisen.
– Nyt emme enää ole yksin. Olemme myös osa suurempaa länsimaisen demokratian keskittymää. Kyllä se lämmittää mieltä, ammattisotilas sanoo.
Natolla on hänen mielestään paljon annettavaa sotilasuraa suunnittelevalle.
– Varmasti on tarjolla erilaisia Nato-tehtäviä. Samoin osallistuminen yhteisiin harjoituksiin antaa mahdollisuuden päästä näyttämään osaamista kansainvälisissä ympyröissä. Se kiinnostaa varmasti nuoria, jotka muutenkin ovat paljon kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia kuin itse olin omassa nuoruudessani, Jokinen sanoo.
Esikuntapäälliköllä on kuitenkin painava jatkoviesti:
– Perustyö tehdään jatkossakin Suomen puolustusvoimissa, meidän omien varusmiestemme ja reserviläistemme kanssa. Se on meidän maanpuolustuksemme perusta.
– Nato-peruskirjan kolmas artiklakin sen määrittelee; jokainen jäsenmaa kantaa itse vastuun omasta kansallisesta puolustuksestaan, Jokinen sanoo.
Jokinen palveli itse vuosina 2003-2004 Nato-johtoisessa KFOR-kriisinhallintaoperaatiossa Kosovossa.
– Se oli erittäin opettava ja mielenkiintoinen kokemus.
Venäjän oikeudettomasti aloittama sota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut myös Maavoimien esikunnan työhön.
– Olemme hereillä. Varaudumme ja pidämme yllä tilannekuvaa ja ymmärrystä tapahtumista, kuten aina. Ja meillä on hyvin tarkka tilannekuva. Analysoimme tietoa jatkuvasti ja keräämme kokemuksia, joita myös jalkautetaan koulutukseen, Jokinen kertoo.
Sodan vaikutukset näkyvät myös siinä, että harjoituksia kansainvälisten kumppanien kanssa on lisätty, samoin reserviläisten kertausharjoituksia.
Sodan päättymisen Jokinen uskoo olevan poliittinen ratkaisu.
– Taistelut voivat johtaa tilanteeseen, jossa poliittinen päätös sotatoimien lopettamisesta tulee ajankohtaiseksi.
Hän on hyvin vaikuttunut Ukrainan taistelutahdosta.
– On ihailtava Ukrainan taistelua, sinnikkyyttä ja maanpuolustustahtoa. Sitä samaa mitä me suomalaiset muistamme talvisodan henkenä. Tärkeää on myös lännen tiivis halu jatkaa Ukrainan tukemista.
Yllätyksiä on tuottanut myös sodan toinen osapuoli, joskin toisella tavalla.
– Venäjän joukkojen todellinen suorituskyky taistelukentällä ei ole ollut sitä, mitä itse aikanaan arvioin, Jokinen myöntää.