Ukrainan sota on tuonut Mikkeliinkin paljon sotaa pakoon lähteviä perheitä. He tarvitsevat monenlaista apua ja tukea.
Välittömän avun lisäksi tarvitaan muutakin. Moni kouluikäinen ukrainalaislapsi haluaa poikkeuksellisista oloista huolimatta harrastaa ja purkaa tarmoaan esimerkiksi liikuntaan.
Mikkelin Pallo-Kissojen maalivahtivalmentajana toimiva ukrainalaissyntyinen Ievgenii Savchenko on jo yli vuoden ajan tehnyt arvokasta vapaaehtoistyötä ja auttanut näitä nuoria järjestämällä heille liikuntakerhoja sekä vetämällä futsal- ja jalkapalloharjoituksia omalla ajallaan.
Krolevetsin kaupungissa, pohjoisessa Ukrainassa syntynyt 34-vuotias Savchenko muutti Suomeen toukokuussa 2014 tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa Annan kanssa. He asettuivat asumaan Varkauteen, josta löytyi työpaikka Famifarmilta. Valmentajan hommiakin Savchenko sai Varkaus JK:sta.
Mikkeliin Savchenkot muuttivat vuonna 2021. Ievgeni löysi töitä Mölnlyckeltä ja Anna Suomen Punaisen Ristin palveluksesta. Tytär Margarita oli jo tehnyt heistä perheen ja Ievgeni pestattiin Pallo-Kissojen maalivahtivalmentajaksi.
Maalivahtina Savchenko myös pelasi koko jalkapallouransa Ukrainassa. Juniori-ikäisenä hän pelasi ikäluokkiensa pääsarjaa Borisfenin joukkueessa ja siirtyi aikuisena Kryvyi Rihiin, paikalliseen Kryvbas-seuraan.
– Pelasin kunnes sain polvivamman. Se leikattiin kahteen otteeseen, mutta leikkaukset eivät täysin onnistuneet. Olin kaksi vuotta pelaamatta ja yritin sen jälkeen futsalia, mutta polvi ei enää kestänyt sitäkään. Pelit loppuivat siihen. Muutimme silloin Suomeen ystäviemme suosituksesta, Savchenko muistelee.
Teen sitä mitä sydän sanoo.
Ievgenii Savchenko
Savchenkon urheilukerhot kokoontuvat torstaisin. Mukana on kymmenkunta 8-12 -vuotiasta tyttöä ja poikaa.
– Pelaamme futsalia, koska se kehittää henkilökohtaisia taitoja hyvin. Olemme käyneet myös turnauksissa tällä porukalla. Talvikaudella harjoittelimme Suomen nuoriso-opistolla Paukkulassa sisätiloissa, mutta nyt alkaa olla jo aika siirtyä ulkoharjoitteluun, Savchenko kertoo.
Moni nuori pelaa myös seuratasolla, tytöt PU-62:ssa ja pojat joko Pallo-Kissoissa tai MP:ssä. Se on oleellinen asia Savchenkon työssä.
– Autan nuoria eteenpäin. He voivat harjoitella ja pelata omissa seuroissaan mutta myös minun ryhmässäni.
Seura on mukana tukemassa Savchenkon työtä huolehtimalla sali- ja kenttävarauksista.
Savchenko ohjaa nuoria harrastamaan myös muissa kuin palloilukuvioissa.
– Tänne tuli nuoria, jotka olivat Ukrainassa harrastaneet potkunyrkkeilyä, mutta täältä ei löytynyt riittävän hyvätasoista harjoittelua heille siinä lajissa. He vaihtoivat nyrkkeilyyn ja harrastavat sitä nyt Mikkelin Nyrkkeilijöissä, hän kertoo.
Venäjä miehitti Savchenkon kotikaupunki Krolevetsin helmikuun lopulla 2022 aloitettuaan oikeudettoman sodan Ukrainaa vastaan. Ukrainan armeija vapautti kaupungin venäläisistä hyökkääjistä 6. huhtikuuta 2022.
– Tilanne on edelleen vaikea, vaikka joissakin osissa maata ollaankin aika normaaleissa oloissa. Minulla on siellä paljon tuttuja, joiden kanssa olen yhteydessä ja autan missä voin. Etsimme esimerkiksi Euroopasta tarvikkeita, joita voi lähettää Ukrainaan, Savchenko kertoo.
Mikkelin seudulle asettuneilla ukrainalaisilla on Savchenkon mukaan monenlaisia mietteitä tulevaisuudesta.
– Ihmiset haluavat tehdä työtä täällä. Koetan auttaa ja toimia esimerkiksi tulkkina heille, sanoo Savchenko, jonka vaimo Anna tekee avustustyötä Punaisen Ristin kautta.
– Moni on jo palannut kotiinsakin alueille, jotka on vapautettu ja joilla tilanne on rauhoittunut. Toiset haluavat palata Ukrainaan, mutta moni nuori miettii myös Suomeen tai muualle länteen jäämistä. Heille elämä on monessa mielessä helpompaa ja mahdollisuuksia enemmän, hän pohtii.
Savchenkolle auttaminen on itsestään selvä asia.
– Ei tämä minusta ole mitään ihmeellistä. Teen sitä mitä sydän sanoo. On ihanaa katsoa kun lapset ovat innoissaan liikkumisesta.
– Eikä kenenkään ole järkevää vain istua paikallaan tekemättä mitään. On hienoa, jos pystyn innostamaan ihmisiä harrastamaan. Minulla kyllä on tällaiseen aina aikaa, hän hymyilee.