Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Käsi sydämellä | Emma Paavilainen purkaa musiikkiin omia tuntojaan ja nauttii jokaisesta keikasta – ”Musiikki on minulle kuin päiväkirja”

En voisi kuvitella elämääni ilman musiikkia, se on minulle kaikki kaikessa ja todella suuri voimavara.

Kun teen musiikkia, pääsen toteuttamaan itseäni ja purkamaan omia tuntemuksiani. Musiikki on minulle kuin päiväkirja. Sitä tehdessä on täysin läsnä juuri siinä hetkessä.

Olen Emma Paavilainen, 30-vuotias mikkeliläinen muusikko. Teen musiikkia ja esiinnyn Emmajulia-artistinimellä.

Pääsääntöisesti esiinnyn yksityistilaisuuksissa, kuten häissä, ristiäisissä tai syntymäpäiväjuhlissa. Lisäksi keikkailen baareissa ja erilaisissa yritysten tapahtumissa.

Ensimmäistä kertaa esiinnyin yleisölle muistaakseni yläasteen iltamissa, jossa lauloin luokkakaverini kanssa Apulannan Jumala-kappaleen. Muistan hyvin, miten suuri jännitys oli. Saamaan aikaan kuitenkin huomasin, että nautin esiintymisestä suunnattomasti.

Ensimmäinen keikkani oli joulukuussa 2014 Mikkelin Jälkipelissä. Pääsin Jälkipeliin esiintymään vähän sattumuksien kautta, kun ystäväni huomasi, että sinne haetaan esiintyjää ja sanoi, että minun kannattaisi mennä. Ja minähän menin. Se keikka ei mennyt ihan putkeen, sillä siinä kaikessa jännityksessä unohdin laittaa kitaran piuhan paikoilleen ja aloitin soiton ilman, että soitin oli vahvistimessa kiinni. Nyt tapahtumalle osaa jo nauraa, mutta tuossa hetkessä minua hävetti suunnattomasti.

Siitä hetkestä ollaan menty hiljalleen eteenpäin ja kehitytty. Isommat askeleet olen ottanut muusikkona viimeisen kolmen vuoden sisällä, kun keikkoja on alkanut olla enemmän ja säännöllisesti.

Täytyy kuitenkin myöntää, että vaikka keikkoja on takana paljon, esiintyminen jännittää minua edelleen.

Kipinä musiikkiin on syntynyt varmasti omien musiikkielämysteni kautta.

Ensimmäistä kertaa olin livekeikalla yleisössä 2000-luvun alkupuolella, esiintyjänä oli PMMP. Muistan silloin jo ihailleeni bändiä lavalla ja ajatelleeni, että olisipa joskus hienoa päästä itse tuonne esiintymään.

Unelmani olisi päästä soittamaan keikkoja, joissa soitan vain omaa tuotantoa.

Aloitin pianonsoiton ollessani ala-asteella. Sen myötä musiikin merkitys elämässäni kasvoi.

Yläasteella laulaminen ja kitara olivat todella iso osa omaa arkeani, etenkin kitaran soittaminen. Omia kappaleita aloin tekemään ollessani 18-vuotias, toki jo 15-vuotiaana tuli jotain pieniä sävellyksiä tehtyä.

Vielä syvemmän merkityksen löysin musiikista HIM-yhtyeen myötä ollessani yläasteella.

HIM on vaikuttanut minuun sekä soittajana, laulaja että musiikin kuuntelijana.

Sen bändin musiikissa oli jotain todella voimakasta ja inspiroivaa. Lisäarvoa tähän tuo vielä se, että bändi on kotimainen. Tämän yhtyeen kautta aloin ymmärtämään musiikin merkityksen ja voiman itselleni.

Uskon vahvasti, että pohjimmiltaan muusikkous on ollut minulle jonkinlainen unelma ihan pienestä lapsesta asti. Nykypäivänä tuo unelma on vain vahvistunut voimakkaammaksi.

Koen olevani esiintyjänä sielukas ja maanläheinen. Olen aidosti läsnä hetkessä ja kunnioitan aina tilaisuutta tai tapahtumaa, jossa esiinnyn.

Settilistani koostuu monista kappaleista ja eri genreistä. Pyri valitsemaan kappaleet aina tilaisuuden luonteen ja asiakkaan toiveiden mukaan. Tykkäänkin soittaa monipuolisesti erilaisia kappaleita laidasta laitaan, niin kotimaista kuin ulkomaista.

Minulla on akustinen bändi, joka toimii niin ikään Emmajulia-nimellä. Bändissä on neljä jäsentä: bassossa on Matti Saari, rummuissa Timo Laatikainen ja kitarassa Jani Luoma.

Bändin saaminen on ollut muusikkourani hienoin hetki, sillä yhtyeen kanssa soittaminen ja esiintyminen oli minulle hyvin pitkäaikainen unelma.

Omia kappaleita olen tehnyt noin 8 vuotta, genreinä rock ja pop.

Olemme käyneet bändin kanssa äänittämässä kaksi omaa kappalettani, ja niiden julkaisu on tulossa viimeistään kesällä. Kappaleet tulevat ainakin Spotifyihin ja näillä näkymin myös Youtubeen.

Unelmani olisi päästä soittamaan keikkoja, joissa soitan vain omaa tuotantoa.

Oma musiikkimakuni on käytännössä kaikenkattava. Kuuntelen musiikkia aina senhetkisen fiiliksen mukaan, joskus klassista ja joskus hyvinkin raskasta metallia.

Rockia ja metallia olen kuunnellut aina, joten ne herättävät minussa kaikista voimakkaimpia tunteita.

Suosikkiartistini on indie-musiikkia tekevä Suad. Hänen musiikissaan ja äänessään on jotain todella lumoavaa

Bändeistä lemppareita ovat HIM, Placebo, Haloo Helsinki, Lost Society ja Måneskin. Lähiaikoina olen löytänyt myös yhtyeet Bad Omens sekä Palaye Royale.

Toivoisin, että voisin vielä joskus elättää itseni täysin musiikilla. Tällä hetkellä työskentelen myös ravintola-alalla.

Vapaa-ajalla viihdyn musiikin kuuntelun lisäksi hyvien kirjojen parissa. Myös matkustelu lukeutuu mielipuuhiini.

Harrastan kuntosalia, joogaa, meditaatiota ja lenkkeilyä yhdessä Vili-koirani ja avopuolisoni kanssa.

Juttusarjassa ääneen pääsevät mikkeliläiset taiteen ja kulttuurin tekijät.