Työterveyslääkäri Oskari Valtola (kok.), erityisopettaja Jaana Strandman (ps.) ja etujärjestön toiminnanjohtaja Vesa Kallio (kesk.) raivasivat Mikkelistä edustajapaikat eduskuntaan.
Tulos on kova, sillä vaikka Etelä-Savon maakunnan kansanedustajasaalis on hyvä, kuusi edustajaa, peräti puolet maakunnan ryhmästä on kaupungin kaduilta, tosin Strandman asuu Harjumaassa ja Kallio Anttolassa.
– En oikein muutenkaan halua asettautua yhden kunnan tai kaupungin edustajaksi. Äänet tulivat laajalti ja otan kaikki nöyränä vastaan, sanoo Kallio.
Kallio on MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja, joka tuli keskustan ehdokaslistalle oikeastaan yllättäen. Eduskuntavaalien ensikertalaisena ja puoluepolitiikan ulkopuolelta tulleena hän jyräsi vaalipiirin poliitikkoja, puolueaktiiveja ja voitti yhden kansanedustajankin.
Kallion menestystä ei välttämättä ennakkoon arvattu, sillä etukäteen lähimmäksi edustajapaikkaa laskettiin Valtola.
Kaupungin kuntapolitiikan keskeisiin nimiin lukeutuva Valtola teki hänelle ominaisen maltillisen ja tasaisen kampanjan, joka tehosi.
Hyvää vetoapua antoi Kaakkois-Suomen vaalipiirin kokoomuskansanedustaja Antti Häkkänen, joka teki järkyttävän kovan tuloksen. Vähäväkisessä vaalipiirissä Häkkänen kuittasi yli 21 000 ääntä ja veti mukanaan kokoomukselle vaalipiirin neljännen paikan.
Valtola tuumii, että valtakunnallinen menestys sekä Häkkäsen tulos auttoivat, mutta tuloksen taustalla on myös kokoomuksen linja.
– Kansalaiset olivat kyllästyneitä nykyisen hallituksen talouspolitiikkaan. Äänestäjät myös halusivat mikkeliläisen kokoomusedustajan eduskuntaan, pohtii Valtola.
Hyvää kampanjaa kiittelee myös Strandman. Hän aloitti kampanjoinnin jo viime kesänä. Uuden ehdokkaan pitää tehdä jalkatyötä.
– Kun tekee pitkäjänteistä työtä kansalaisten keskuudessa ja luottaa siihen, että ahkera työ palkitaan, saadaan tulosta.
Strandmanin taustaryhmästä luonnehditaan häntä persoonaksi, joka saa kontakteja, eikä ole loppuun palanut asioita kiertelevä poliitikko.
Kallio sai 5 660 ääntä, Strandman 5 168 ja Valtola 4 326 ääntä.
Muut mikkeliläisnimet jäivät kauas tavoitteestaan.
Kaupungin demarikiistojen keskeltä liike Nytin riveihin loikannut Satu Taavitsainen sai viime vaalien 5 400 äänen sijaan 1 323 ääntä.
Demarilistan Mikkelin nimiä olivat Jatta Juhola ja Jarno Strengell. Ensikertalainen Juhola teki hyvän tuloksen, 3 517 ääntä, mikä ei riittänyt paikkaan. Ehdokasasettelun vuoksi Juhola pääsi kampanjassaan liikkeelle vasta marraskuussa.
Toista kertaa yrittänyt Strengell sai 3 283 ääntä. Demarikamppailua sävytti puoluekentän ilmapiiri. Maakunnan demaripaikka menikin Savonlinnaan.
Mikkeli on ollut päättyvän vaalikauden ilman omaa kansanedustajaa, mikä on nähty puutteena ennen muuta edunvalvonnassa.
Kaikki Mikkelin uudet edustajat vakuuttavat edunvalvonnan merkitystä.
– Kolme edustajaa, ei huono! Se tietää kaupungin profiilin nousua. Nyt voidaan rakentaa tavoitteet maakunnan keskukselle, sanoo Valtola.
– Edunvalvonnassa ykkösasia on talous ja kuntien toimintakyvyn turvaaminen. Alueen valtionosuuslaskelmat on arvioitava uudelleen.
Kallio korostaa, että ”kyse ei ole minusta vaan meistä”.
– Olen asioiden hoitamisen väline. MTK-tausta on tuonut tunnettavuutta. Tässä on vain osattava olla äänten arvoinen, sanoo Kallio.
Strandman haluaa edistää alueen ja maakunnan ykköshankkeita.
– Saavutettavuus, työllisyys sekä kärjet, metsä, vesi ja ruoka. Hyvä, että meitä on kolme ajamassa asioita.
Keskustassa Kallion menestys lamasi muut puolueen mikkeliläiset ehdokkaat. Kallio sai tuekseen eduskunnasta luopuvan tuottajien konkarinimen Jari Lepän.
Kalliin ja näyttävän kampanjan tehnyt, politiikkaan median sektorilta puskenut Tapio Honkamaa keräsi ympärilleen joukon vanhoja keskustakonkareita, mutta tulos oli todella vaisu, vain 1 860 ääntä.
Hieman päälle 1 900 sai puolueen nuorempaan kaartiin lukeutuva eduskunta-avustaja ja järjestöaktiivi Laura Hämäläinen.
Strandmanin taakse jäänyt perussuomalaisten Sami Järvinen sai 3 544 ääntä.
Vihreiden tappio näkyi myös Mikkelissä. Puoluesihteeri Veli Liikanen menetti viime vaalien äänimäärästään lähes puolet ja sai vain 1 208 ääntä. Katriina Janhunen jäi 435 ääneen.
Muista mikkeliläisehdokkaista Liisa Ahonen (kd.) sai 681 ääntä, kokoomuksen Jenni Oksanen 814 ääntä, korjausliikkeen Markku Siitari 65 ääntä, Vapauden liiton Jussi Marttinen 63 ääntä, kristallipuolueen Marjo-Riina Alhainen 201 ääntä ja valta kuuluu kansalle -puolueen Esa Pietikäinen 95 ääntä.
Artikkelissa mainitut äänimäärät perustuvat sunnuntai-illan tilanteeseen.