Mikkelin kaupunki pitää yllä tiivistä neuvotteluyhteyttä valtion toimijoihin lääninhallituksen virastorakennuksen tulevaisuudesta.
Viimeisin palaveri pidettiin viime viikon maanantaina. Mikkelin kaupungin edustajien lisäksi kokouksessa oli mukana edustajat rakennuksen omistavasta kiinteistöyhtiö Senaatista, Museovirastosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä.
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä oli ilmapiiriin tyytyväinen.
– Olen vakuuttunut siitä, että valtiolla on vahva halu ratkaista niin sanottu tyhjän talon ongelma. Kokouksesta jäi sellainen tunne, että nyt siellä puolella haetaan tosissaan uutta käyttöä rakennukselle. Omistaja kyllä huolehtii omaisuudestaan, Riihelä sanoo.
Nopeaa ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole luvassa.
– Sovimme, että asiaan palataan tällä kokoonpanolla kesän jälkeen, Riihelä kertoo.
Jotain on kuitenkin tapahtumassa jo sitä ennen. Senaatti tekee rakennukseen kattoremontin, joka alkaa aivan lähiaikoina. Kyseessä on miljoonaluokan saneeraus.
Muut mahdolliset remontit tehdään vasta sitten, kun rakennuksen jatkokäyttö on selvillä.
Lääninhallituksen rakennus on suojeltu sisältä ja ulkoa.
Vuonna 1843 alun perin valmistunut ja 1890-luvulla siipirakennuksilla täydennetty lääninhallituksen rakennus on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema.
Se toimi maaherran asuintiloina ja virastorakennuksena vuoteen 2010, jolloin sen viimeinen vuokralainen, aluehallintovirasto muutti siitä pois.
Sen jälkeen arvorakennus on ollut tyhjillään. Rakennuksen omistava valtion kiinteistöyhtiö Senaatti ei ole löytänyt uutta vuokralaista.
Mikkelissä talon tiimoilta on keskusteltu vilkkaasti. Tiloille on väläytelty kaupunkipuheissa museo- ja jopa hotellikäyttöä.
Mikkelin kaupunki ei ole linjannut, mitä se haluaisi rakennukseen sijoitettavan.
– Lähdemme siitä, että omistajana valtio päättää sen asian. Kaupunki on mukana tukemassa sitä prosessia.
– Sen olemme kyllä ilmaisseet, että Mikkelille on tärkeää saada ydinkeskustassa sijaitsevaan arvorakennukseen taas elämää. Valoja pitää saada päälle ja saranat kulumaan, jotta rakennus omalta osaltaan tuo Mikkeliin elinvoimaa, Riihelä muotoilee.
Hän muistuttaa, että valtiolla on samassa paketissa kokonainen virastokortteli.
– Siinähän on lääninhallituksen lisäksi myös poliisitalo sekä valtion virastotalo. Ministeriöillä on tässä asiassa vahva ohjaus.
– Meille on kerrottu selkeästi, että lääninhallituksen rakennus on merkittävää valtionhallinnon kulttuuriomaisuutta ja että sinne halutaan saada toimintaa. Mutta se, mitä se on, on nyt omistajan käsissä, kertaa Riihelä.
Rakennuksen kaavaprosessi on kesken, odottamassa valtio-omistajan linjausta.
Mikkelin kaupunki ja Senaatti haluaisivat lääninhallituksen rakennukselle kaavassa C-merkinnän. C-merkintä olisi joustava kaupunkikeskustojen kaavamerkintä ja mahdollistaisi sen, että virastojen lisäksi rakennukseen voisi sijoittua päiväkoti, museo, hotelli, kaupallisia palveluita tai asuntoja.
– Tästä on tehty yksi kaavaharjoitus pari kolme vuotta sitten. Mutta kaava voi mennä päätöksentekoprosessiin vasta kun omistaja sitä haluaa. Siksi pitää odottaa sitä, mihin ratkaisuun rakennuksen jatkokäytöstä päädytään.
– Pallo on nyt siellä päässä, mutta rakennuksen museaaliset ja kulttuuriset arvot ovat kyllä kirjattavissa kaavaan kaikissa tapauksissa, muistuttaa Riihelä.
Vaikka kaavamerkintä muuttuisi joustavammaksi, pitäisi kuitenkin ottaa huomioon se, että lääninhallituksen rakennus on vahvasti suojeltu.
Ulkoasun lisäksi päärakennuksen huonejako on suojeltu ja nykyisestä huonejaosta poikkeava jatkokäyttö vaatisi Museoviraston kannan mukaan erityisiä perusteluja.
Siipirakennusten huonejakoa ei ole suojeltu, joten niitä voitaisiin muunnella vapaammin.