Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvässä seurassa | 136-vuotias Mikkelin Ampujat on paikkakunnan vanhin yhä toiminnassa oleva urheiluseura – Ampumaharrastus sopii ihan kaikille

Kuka olet?

– Olen Jani Hotanen ja toimin Mikkelin Ampujien puheenjohtajana viidettä vuotta.

– Aiemmin olen ollut haulikkojaoston puheenjohtajan tehtävissä useamman vuoden. Seuran hallituksessa olen ollut vuodesta 2011 lähtien, lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin tein Mikkelin Ampujien haulikkoradalle ympäristölupaa. Edustan myös Mikkelin Ampujia Suomen Ampumaurheiluliitossa haulikkojaostossa.

Mitä seurasi tekee?

– Mikkelin Ampujat ry on paikkakunnan vanhin yhä toimiva urheiluseura. Perustamisvuosi on 1886 ja alkuperäinen nimi Mikkelin läänin Metsästys- ja Ampumaseura. Alkuaikoina toiminta ei keskittynyt vain ampumaurheiluun, vaan seuran tavoitteena oli tuolloin myös hyödyllisen metsänriistan kartuttaminen. Pelkästään ampumayhdistykseksi seura eriytyi vuonna 1949, jolloin nimi muutettiin Mikkelin Ampujat ry:ksi (MA).

– Mikkelin Ampujissa harjoitellaan ja kilpaillaan nykyään lukuisissa Suomen Ampumaurheiluliiton ja Suomen Metsästäjäliiton alaisissa lajeissa aina ilma-aseista järeisiin ruutiaseisiin. Jäsenmäärä on seuran 136-vuotisen toiminnan aikana kasvanut 21 jäsenestä 585 jäseneen. Järjestelmällistä nuorisokoulutusta on ollut 1950-luvulta lähtien. Yhteistyö Mikkelin varuskunnan kanssa on ollut toiminnan ja menestymisen edellytys.

Missä harjoittelette?

– Ampumaradat sijaitsevat nykyisin Kyrönpellon alueella. Tukikohtiamme ovat Karkialammen kuntotalo ja Kyrönpirtti. Kyrönpirtti on ampumapaviljonki vuodelta 1926, joka siirrettiin Siekkilän ampumaradalta nykyiselle paikalleen vuonna 1988. Kyrönpirttiä käytetään kokouspaikkana ja kilpailukeskuksena kesäkilpailuissa.

– Mikkelin Ampujille valmistui vuonna 2011 entisen Savon Prikaatin kuntotalon alakertaan ampumarata, jossa on 40-paikkainen ilma-aserata. Radalla on myös tauluaukot makuu-, polvi- ja pystyasennoille ilmakiväärin asentokilpailuja varten. Tiloissa voidaan ampua ilma-aseiden lisäksi ruutiaseilla 11-paikkaisella radalla, jossa ampumamatka voi olla 5–50 metriä.

– Lisäksi käytössä on ilmaolympiapistoolin ja liikkuvan maalin laitteisto sekä 25 kappaletta elektronisia MEGA-linkin taululaitteistoja, joihin voidaan ampua ilma- ja ruutiaseilla. Ulkoratoja MA:lla on useampi: kolme haulikkorataa, Practical-rata, 50-metrinen kiväärirata sekä villikarjurata.

Keille seuranne toiminta on suunnattu?

 Liikunta-, näkö- tai kuulovamma ei ole este harrastamiselle.

– Kaikille ampumaurheilusta kiinnostuneille iästä tai sukupuolesta riippumatta. Seura panostaa matalan kynnyksen toimintaan, jossa pyritään huomioimaan varsinkin nuoret urheilijat tukemalla heitä taloudellisesti yhteistyökumppanien kanssa.

– Seurassa on myös ohjaajia ja kouluttajia, joilta saa hyviä vinkkejä tai apua ampumiseen liittyviin ongelmiin.

Miten teidän toiminnastanne kiinnostunut pääsee mukaan?

– Mukaan toimintaan pääsee monin eri tavoin. Nuorilla tie seuraan alkaa yleensä ampumakoulun kautta, joka starttaa syksyisin. Tässä vaiheessa seuran jäsenyys ei ole pakollista. Mikäli ampumakoulusta ponnistetaan kilpailutoimintaan, on seuraan liityttävä vakuutuksen ja seuraedustamisen takia. Liiton alaisissa lajeissa ei voi kilpailla olematta edustajana jossakin ampumaseurassa.

– Practical-ammuntaan pääsee mukaan suorittamalla turvallisen ampujan statuksen ja liittymällä seuraan. Rata sijaitsee puolustusvoimien alueella ja vaatii kulkuluvan. Vakuutus- ja turvallisuusasiat tulevat kuntoon seurajäsenyyden kautta.

– Haulikkoammuntaan pääsee mukaan liittymättä seuraan, mutta se vaatii puolustusvoimilta erillisen luvan alueella liikkumiseen. Jäsenyys kuitenkin kannattaa myös tässä lajissa, sillä jäsenten ampumakierrosten kulut ovat edullisemmat.

– Aikuisilta seuran liittymismaksu on 100 euroa ja vuosittainen jäsenmaksu 80 euroa. Alle 20-vuotiaiden nuorten jäsenmaksu on 50 euroa. Liittymismaksua ei veloiteta alle 18-vuotiailta. Lisätietoja löytyy Mikkelin Ampujien nettisivuilta.

Mitä vaaditaan, että voi aloittaa harrastamisen seurassanne?

– Vaatimuksia on hyvin vähän. Nuorimmat harrastajat ovat 7–8-vuotiaita. Aikuisilta ja ruutiaseharrastajilta vaaditaan nuhteetonta taustaa.

– Liikunta-, näkö- tai kuulovamma ei ole este harrastamiselle.

Tarvitaanko omia varusteita harrastuksen aloittamiseen?

– Periaatteessa ei, sillä kaikilla lajiryhmillä on varusteita, joilla ammuntaa pääsee kokeilemaan. Kun kipinä harrastamiseen kasvaa, niin luonnollisesti ja vääjäämättä tarve omille aseille ja varusteille syntyy.

Miten seuranne palvelee lajissa jo vähän edistyneempää harrastajaa?

– Seura tarjoaa monipuoliset radat, joissa kokeneempi harrastaja voi omatoimisesti harjoitella. Seurassa järjestetään myös paljon kilpailuja.

Millaisia kustannuksia lajin harrastamisesta tulee?

– Kustannukset riippuvat siitä, miten aktiivinen ja innokas harrastaja on harjoittelemaan tai kilpailemaan.

– Kustannukset vaihtelevat myös sen mukaan, mitä lajia haluaa harrastaa. Esimerkiksi haulikko- ja Practical-ammunnassa patruuna- ja kiekkokustannukset nousevat helposti satasista useisiin tuhansiin. Ilma-aseharrastuksessa selviää halvemmalla patruunoiden osalta, mutta varusteisiin ja aseisiin menee helposti tuhansia euroja.

– Harrastus ei siis ole halpa, mutta nuorten harrastajien kohdalla yritämme seuran puolesta osallistua mahdollisimman paljon kustannuksiin, muun muassa patruunoiden ja kilpamatkojen maksamiseen.

Miksi kannattaa harrastaa ammuntaa?

– Ampumaharrastus sopii ihan jokaiselle. Harrastus kehittää keskittymiskykyä ja motoriikkaa. Yleiskuntoa joutuu harjoittelemaan, jos näissä lajeissa aikoo menestyä. Ammunnassa pääsee mukaan yhteisölliseen toimintaan ja löytää uusia ystäviä.

Mainitse joku tunnettu seuranne edustaja!

– Seurassamme on ja on ollut lukuisia SM-, EM- ja MM-tasolla menestyneitä urheilijoita, kuten Erkki Tammi, Eino Luukkanen, Esa Kervinen, vuoden 1965 ampumaurheilija Hannele Wirilander, Jouko Hietalahti, Sirpa Ylönen, Petri Hujanen, Pertti Karhunen, Jari Rastas, Arto Hamonen, Ilmo Hokkanen, Jenni Rytkönen sekä MM-kultaa maailmanennätystuloksella vuonna 2019 voittanut Timo Nyström. Joukossa on myös muutama olympiaedustus.

Juttusarjassa esitellään mikkeliläisten harrasteurheiluseurojen toimintaa ja kerrotaan, mitä ne tarjoavat aloittelijalle ja vähän edistyneemmälle lajin harrastajalle.