Kaikkien lasten ja nuorten pitäisi pystyä kasvamaan omaan potentiaaliinsa käymällä koulupolkunsa omassa koulussaan, tutussa ympäristössä.
Myös niiden, joilla on koulunkäynnissä erilaisia haasteita ja jotka siksi tarvitsevat erityistä tukea.
Koulumaailmassa tätä kutsutaan inkluusioksi. Ohjaava opettaja Tiina Sund Mikkelin Valteri-koulu Mikaelista on yksi heistä, jotka huolehtivat siitä, että inkluusion periaatteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin Mikkelin seudulla.
– Inkluusiota kuvaa aika hyvin Valterin motto Yhdessä tehden yhteiseen kouluun. Siitä tässä on kysymys.
– Haluamme etsiä jokaiselle tukea tarvitsevalle koululaiselle sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat opiskelun ensisijaisesti omassa koulussa, Sund sanoo.
Sundin työpaikka on Urpolassa sijaitseva Valteri-koulu Mikael. Se on yksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kuudesta toimipisteestä Suomessa.
Työskennellessään Valterin ohjauspalveluissa Sund vahvistaa alueen kuntien ja lähikoulujen osaamista ja asiantuntemusta lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tuen asioissa. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, pääaineenaan erityispedagogiikka.
Valterissa Sund toimii ohjaavana opettajana tarjoten ohjauspalveluita tukea tarvitsevien oppilaiden lähikouluihin.
– Jos oppilaalla on haasteita koulunkäynnissä, pyrimme etsimään ratkaisuja. Inkluusiossa ei ole mitään valmista, yhteistä mallia, vaan asioita mietitään jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen, Sund sanoo.
– Me pyrimme poistamaan esteitä oppimiselle ja lisäämään osallisuutta, hän tiivistää.
Ratkaisut voivat koskea sitä, millaisin edellytyksin koulunkäynti saadaan järjestettyä omassa koulussa, joko omassa luokassa tai erityisluokassa.
Mikkelissä on kaikki asiat hyvin.
Jos tuen tarve on niin suuri, ettei omassa koulussa tai kunnassa pystytä siihen vastaamaan, voi vaihtoehtona olla myös Valteri-koulu.
Mikkelin Valteri-koulussa on oppilaspaikkoja parikymmentä keskittyen pääasiassa alakoululaisiin. Ohjauspalveluita tarjotaan oppilaille varhaiskasvatusikäisistä ysiluokkalaisiin.
– Joskus oppilas voi myös tulla tukijaksolle tänne Valteriin tai tukea viedään moniammatillisesti paikallisena tukijaksopalveluna oppilaan omaan oppimisympäristöön. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on, että opiskelu toteutuu mahdollisimman pitkälle omassa oppilaitoksessa, Sund korostaa.
Inkluusio jakaa mielipiteitä. Moni pelkää, että eritasoisten oppijoiden sijoittaminen samoihin luokkiin huonontaa muiden oppimista tai altistaa erityistä tukea vaativia koululaisia esimerkiksi kiusaamiselle.
– Koulussa kaikilla pitää olla turvallinen olo ja hyvät opiskeluolosuhteet. Usein tukitoimet palvelevat jokaista luokassa, ei vain tuentarpeista lasta. Suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuuttakin täytyy opettaa ja korostaa sitä, että meitä on moneksi ja meillä on monenlaisia tapoja, mutta yhdessä me kaikki täällä olemme, Sund painottaa.
Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla monenlaisia syitä. Ne on myös pystyttävä tunnistamaan, jotta päästään eteenpäin koulupolun tasoittamisessa.
– Tästä syystä mukana pitää olla moniammatillinen työryhmä. Inkluusion onnistumisen edellytys on, että koulussa on töissä tarpeeksi väkeä, osaavia aikuisia, jotka pystyvät antamaan lapsille ja nuorille tukea, Sund sanoo.
Omaa työtään Sund kuvailee ”vähän kuin salapoliisin hommaksi”.
– Pitää koettaa selvittää, mikä aiheuttaa sen, että lapsi käyttäytyy niin kuin hän käyttäytyy. Ja se, miten aikuinen voi häntä auttaa.
– Tärkeää on myös tunnistaa oppilaan omat vahvuudet ja vahvistaa niitä, ettei synny negatiivisuuden ja vähättelyn kierrettä.
Opettajan työssä pedagogin rooli on keskeinen. Vaikeitakin asioita tulee vastaan. Elämä voi mennä nuorellakin iällä sellaiseksi, ettei koulunkäynti suju. Siitä huolimatta Sund iloitsee hetkistä, jolloin hänen tekemänsä työ tuottaa tulosta.
– Vaikka kun oppilas ilmoittaa suorittaneensa peruskoulun. Tai kun joku lähettää tekstarin ja sanoo valmistuneensa ammattiin. Tai kun joku tulee moikkaamaan ja kertoo perustaneensa perheen, herkistyy Sund.
Tiina Sund on Mikkelille mieluisa henkilö, paluumuuttaja.
Laajalammella kasvanut ja Kattilansillassa, Urpolassa ja Urheilupuiston koulussa oppinsa saanut ehti viettää parikymmentä vuotta opiskelujen merkeissä Joensuussa ja sitten työelämässä pääkaupunkiseudulla Porvoossa, Mäntsälässä ja Espoossa.
Yhteys synnyinpaikkakuntaan ei koskaan katkennut sukulaisten ja kesäasunnon ansiosta.
– Mikkelin murrekin kuulemma kuuluu puheessa niin selvästi että siitä kysellään.
Viime elokuussa Mikkeli kutsui jälleen pysyvämminkin, kun tarjolle tuli mahdollisuus työskennellä Valterin yksikössä Mikkelissä.
– Paikka oli tuttu kun olin siitä pitkään ohi ajanut ja ajatellutkin, että olisipa mukava joskus työskennellä tuolla, Sund kertoo.
Mikkelistä löytyi vaivattomasti vuokra-asunto, jossa Sund viettää viikot. Muu perhe, aviomies ja kaksi lukioikäistä lasta, asuu vielä Mäntsälässä, mutta ei ehkä kovin pitkään.
– Olemme miettineet asettumista Mikkeliin ihan kokonaan. Jos vaikka saisi täältä kaupunkiasunnon, kesät voisi viettää mökillä, Sund kaavailee.
Mikkeli on hänelle mieluisa paikka.
– Täällä kaikki on lähellä, eikä minun itse asiassa koskaan pitänyt Mikkelistä lähteäkään, mutta opinnot ja aviomies veivät toisaalle. Mutta nyt on mieskin jo hassutettu savolaiseksi, Sund nauraa.
– Mikkelissä on hyvä olla. Mökille ajaa puolessa tunnissa, kun Mäntsälästä matkaan menee kaksi tuntia. Täällä on kaikki asiat hyvin.