Ilkka Mäkelää voi hyvällä syyllä sanoa Mikkelin Palloilijoiden mieheksi. Kokemusta löytyy joka tontilta ja sydän on sykkinyt sinisille käytännössä koko elämän ajan.
Hän on edustanut sinipaitoja junioripelaajana sekä aikuisten sarjassa ja valmentanut MP:n edustusjoukkuetta ollen samanaikaisesti seuran toiminnanjohtaja.
Viime syksystä saakka Mäkelä on kuulunut myös MP:n hallitukseen. Aikamoinen värisuora.
– MP:n kanssa olen toki ollut tavalla tai toisella tekemisissä koko ajan. Viime syksynä minut sitten pyydettiin hallitukseen, kun Mikko Antikainen oli erovuorossa, Mäkelä kertoo.
Hallitusta, johon puheenjohtaja Olli Heinikaisen ja Mäkelän lisäksi kuuluvat Juuso Kangaskorpi, Jan Korhonen, Ismo Loukoila, Lassi Otranen ja Matti Paksu, on työllistänyt viime aikoina muun muassa uuden toiminnanjohtajan etsiminen.
Valinta on jo tehty, mutta Mika Roivaksen seuraajan nimi kerrotaan vasta perjantaina.
Uutta kuuluu myös työrintamalta. Mäkelä työskentelee Vierumäen Urheiluopistossa kouluttajana, osana viisihenkistä valmennuksen kehittämisen työryhmää.
Tiimissä jokaisella on omat vastuualueensa. Valmentajan ammattitutkinnon ja monipuolisen jalkapallovalmennustaustan omaavan Mäkelän rooteliin kuuluu valmentajuuden opettaminen valmentajina työskenteleville.
– Koulutamme henkilöitä, jotka suorittavat valmennuksen ammattitutkintoa tai valmennuksen erikoisammattitutkintoa. Minun vastuualueeni on valmennuksen kokonaisuuden, eräänlaisen valmennusfilosofian opettaminen.
– Koulutukseen sisältyy kaikkea muuta kuin lajiteknisiä asioita. Pikemminkin sitä, miten valmentajana ollaan, mukaan lukien eettiset kysymykset ja tiimin johtamiseen liittyvät asiat. Näissä minua kai voisi kutsua jonkinlaiseksi kokemusasiantuntijaksi, sanoo Mäkelä.
Kaikille lajeille on sijansa Mikkelissä.
Ilkka Mäkelä
Vuonna 1963 syntyneenä Mäkelä muistaa hyvin MP:n kirkkaimmat menestyksen hetket. Pikkujunnuna hän näki joukkueen saavuttavan kaksi Suomen Cupin voittoa ja kaksi SM-hopeaa 1970-luvun alussa.
Ja kun MP ylsi SM-hopealle vuonna 1991 ja pronssille edellisenä vuonna, Mäkelä oli joukkueessa, joka nuo saavutukset kentällä takasi.
Mikä on Mäkelän analyysi siihen, ettei vastaavaa menestystä ole sinipaidoille tullut viime vuosina?
– Kilpailutilanne on koventunut ja pelaajien liikkuvuus lisääntynyt. Minun huippuvuosinani MP:n runkomiehistöstä puolet oli omia kasvatteja ja muualta tulleetkin tekivät seurassa pitkät pelaajaurat.
– Menestyvässä joukkueessa pitää olla sekä veto- että pitovoimaa, koska nykyisin etenkin nuoret pelaajat vaihtavat seuraa paljon herkemmin kuin aikaisemmin, tavoitellessaan parempaa, summaa Mäkelä.
Keskeinen asia on Mäkelän mukaan pelaajien laatu.
– Menestykseen vaaditaan, että joko pystytään tuottamaan itse riittävästi hyviä pelaajia tai sitten sitä, että seuran talous mahdollistaa hyvien pelaajien hankkimisen muualta.
– Pieneltä paikkakunnalta on vaikea ponnistaa Veikkausliigaan muuten kuin silloin, jos paikkakunnalta saadaan koottua riittävä rahoituspohja, hän pohtii.
Seuraikoni korostaa sitä, että seura on paljon muutakin kuin edustusjoukkue.
– Homma toimii kahteen suuntaan. Edustusjoukkueen rakentamisen pohjaksi ja jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan laadukasta ja määrällisesti tarpeeksi runsasta juniorityötä.
– Vastaavasti juniorit tarvitsevat hyvää ja menestyvää edustusjoukkuetta päämääräksi ja kehittymisen malliksi itselleen.
Ykkösessä huhtikuussa kautensa aloittavalla MP:llä on tällä hetkellä yhteistyösopimus Kolmosessa pelaavan Savilahden Urheilijoiden kanssa. Kehitysjoukkueena SavU tarjoaa peliaikaa ja -kokemusta niille MP:n miehille, jotka esimerkiksi toipuvat loukkaantumisista tai eivät muista syistä kykene Ykkösen vauhtiin.
– Se on hyvä systeemi. Esimerkiksi A-ikäiset juniorit voivat pelata samaan aikaan Kolmosta ja oman ikäluokkansa Ykköstä. Sitä kautta saadaan peliaikaa ja -tuntumaa, jota tarvitaan siinä vaiheessa kun heitä tarvitaan edustusjoukkueessa, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan tilanne olisi vielä parempi, jos Mikkelissä olisi myös Kakkosessa pelaava joukkue.
– Hyödyttäisi kaikkia, jos meillä olisi joukkueita tasaisesti eri sarjaportailla.
Mäkelällä on suora tuntuma MP:n junioritoimintaan. Hän on apuvalmentajana oman poikansa joukkueessa.
– Juniorien määrä on onneksi kasvanut viime vuosina. Nyt mukana on isoja ikäluokkia, mutta ne pienenevät koko ajan. Kriittinen ikä on 15-17 vuodessa, siinä vaiheessa moni lopettaa joko kokonaan tai tekee valinnan toisen lajin hyväksi.
Avainasemassa ovat ohjaajat ja valmentajat.
– Erityisesti aivan alkuvaiheessa. Silloin hyvät ohjaajat saavat harrastajat sitoutumaan lajiin.
Kilpailutilannetta jalkapallon, jääkiekon ja jääpallon välillä Mäkelä ei näe esteeksi eikä edes hidasteeksi.
– Kaikille lajeille on sijansa Mikkelissä.