Mikkelin Rantakylässä varttunut liikuntatieteen maisteri Toni Roponen aloitti tammikuussa työt Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä huippu-urheiluvastaavana.
Hänen vastuualueenaan ovat kaikki lumilajit eli maasto- ja ampumahiihto, yhdistetty, mäkihyppy ja alppilajit sekä yleisurheilun kestävyysmatkat, suunnistus ja ampumaurheilu.
Roponen pursuaa intoa uudesta työstään, joka kattaa vuoden 2026 Cortinan talviolympialaisiin saakka kestävän nelivuotiskauden.
– On hienoa olla mukana suomalaisen huippu-urheilun ytimessä ja toimia tavoitteellisessa yhteistyössä huippuvalmentajien ja urheilijoiden kanssa, hän summaa.
Roposen ydintehtävä on auttaa ja sparrata vastuulajien valmennusjärjestelmän ja menestyssuunnitelman rakentamisessa, kehittämissä ja toteuttamisessa. Tavoitteena on saada ne vastaamaan kansainvälistä vaatimustasoa ja parantaa menestystä.
– Tärkeää on tukea kärkiurheilijoiden, joukkueiden ja valmentajien osaamista, kehittymistä ja menestystä.
Työnkuvaan kuuluu myös johtaa lajien välistä moniammatillista yhteistyötä ja kehittää valmennuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja digitalisaation hyödyntämistä.
Miten suomalainen huippu-urheilu Roposen mielestä voi?
– Suomalaisella urheilulla on ollut menestyksekkäitä vuosia. Ne toivat mitaleja talviolympialaisten hiihtoladuilta ja yleisurheilun EM-kisoista.
– Joukkuelajeissa jääkiekko otti ensimmäisen olympiavoiton ja maailmanmestaruuden. Koripallo saavutti MM-kisapaikan ja lentopallo EM-kisapaikan. Jalkapalloilijat pelasivat EM-turnauksessa vuonna 2021, Roponen jatkaa luetteloa.
Tanhuvaara on edelläkävijä ikääntyvien liikunnan edistämisessä.
Menestys ei saa kuitenkaan sokaista. On jatkettava hyvien tulosten siivittämänä ja tähdättävä kasvavassa määrin pärjäämiseen kansainvälisillä areenoilla, huippu-urheiluvastaava muistuttaa.
Suomalaisten resurssit ovat rajalliset moniin muihin maihin verrattuna.
– Meidän on kyettävä hyödyntämään verkostojemme avulla huippuosaaminen mahdollisimman hyvin. Yhteistyötä ja osaamista on jatkuvasti kehitettävä, jotta voimme menestyä.
Roponen myöntää, että ampumahiihdossa ja mäkihypyssä on edessä paljon työtä kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi.
– Mäkihypyssä on nyt hyvät edellytykset kehittyä, kun Mika Kojonkoski palasi Hiihtoliiton valmennuksen johtajaksi. Hänellä on riittävää näkemystä saada valmennus ja toiminta takaisin huipputasolle.
– Ampumahiihdossa taso on kansainvälisesti tosi kova. Meidän on jatkossa saatava lahjakkaita nuoria ampumahiihdon pariin. Kaisa Mäkäräinen toimii hyvänä mallina siitä, mitä kovalla työllä voi saavuttaa.
– Alppilajeissa nuoret naiset ja miehet ovat harjaantumassa kansainväliseen vauhtiin.
Etelä-Savossa varttuneena Roponen iloitsee ”kotimaakunnan” lahjakkaiden nuorten kehittymisestä kansalliselle huipulle ja kohti kansainvälistä menestystä.
– Väestöpohjaan nähden menestystä on tullut ihan hyvin.
Monien lahjakkuuksien siirtymistä kasvukeskuksiin ei Roposen mielestä pidä liiaksi harmitella. Kasvattajaseuran rooli on tärkeä kokonaisuuden kannalta.
– Tanhuvaaran urheiluopistossa terävöitettiin toimintaa Roposen johtajakaudella 2021-22.
– Toiminnan keskiöön nostettiin ikääntyvien liikunnan kehittäminen ja uutuustuotteena Kunnonstartti yli 60-vuotiaille.
Tanhuvaara on Roposen arvion mukaan jatkossakin edelläkävijä ikääntyvien liikunnan edistämisessä.
– Uudesta konseptista ansio kuuluu erinomaiselle henkilökunnalle. Heidän ideoillaan kehitetään toimintaa, joka on hyvin luontevaa Etelä-Savon maakunnassa, missä asukkaiden keski-ikä on noussut huomattavan korkeaksi. Työsarka on haasteellinen, mutta onnistuessaan palkitseva.
Roponen on tehnyt myös merkittävän uran valmentajana. Vuosiin mahtuu monta mieliin painuvaa onnistumista.
– Maastohiihdossa puolisoni Riitta-Liisa saavutti huikealla hiihdolla olympiaviestimitalin vuonna 2010 ja vielä 43 vuoden ikäisenä MM-viestimitalin vuonna 2021. Matti Heikkinen hiihti vuonna 2011 MM-kultaa ja vuonna 2017 MM-pronssia. Ampumahiihdossa Paavo Puurunen ja Vesa Hietalahti ylsivät MM-mitaleille vuonna 2003.
Omaa urheilu-uraansa hän kuvailee hyvin tyypilliseksi Mikkelissä kasvaneelle.
– Hiihdin ja yleisurheilin kansallisella tasolla. Jalkapalloa pelasin Pallo-Kissoissa keskeiset juniorivuodet.
– Nykyäänkin hiihdän, pyöräilen ja käyn salilla säännöllisesti.
Tällä viikolla käynnistyviä hiihdon MM-kisoja Roponen seuraa kotimaasta, mutta aikoo tulevissa arvokisoissa olla paikan päällä.