Kaupunkikeskustojen vetovoimaisena säilyttäminen myös tulevaisuudessa vaatii kaupunkiorganisaatioilta, paikalliselta elinkeinoelämältä sekä kulttuuritoimijoilta saumatonta yhteistyötä sekä valmiutta investointeihin.
Näin voidaan tiivistää tuoreen tutkimuksen tulokset. Viime vuoden syksyllä kahdeksassa suurimmassa kaupungissa toteutettu kysely selvitti, miten koronapandemia sekä vuoden 2022 muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ovat heijastuneet kaupunkikeskustoihin.
Kyselyssä mitattiin myös kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden kehitystä.
Tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi kyselyssä nousi monipuolisen tapahtumallisuuden lisäämisen kaupunkikeskustoissa. Kaupunkisuunnittelussa pitäisi huomioida entistä enemmän keskustan asiakaslähtöisyys ja kokemuksellisuus.
Keskustojen saavutettavuutta kaikilla liikkumismuodoilla tulisi myös vahvistaa ja kaupunkirakennetta tulisi myös tiivistää lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella..
Tutkimuksen toteuttivat Elävät kaupunkikeskustat ry sekä Salokorpi-yhtiöt. Mukana olivat Mikkelin lisäksi mukana Helsinki, Hyvinkää, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja Turku.
Mikkelin kaupungin puolesta kyselyyn vastasi kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä. Hän on myös Elävät kaupunkikeskustat ry:n hallituksen jäsen.
Johtopäätökset noudattelevat paljolti Riihelän omia ajatuksia. Ne ovat myös tuttuja Mikkelin lisäksi monista muista kaupungeista. Isommissakin kasvukeskuksissa on nähty, että pelkkä kaupoissa asiointi ei enää riitä pitämään keskustaa elävänä. Tarvitaan muutakin.
– Kaupunkikeskustan on jätettävä siellä käyvään jonkinlainen muistijälki, elämys. Sitä on Mikkelissäkin mietittävä, mikä se sellainen asia meillä on. Mikä on meidän keskustamme imago, pohtii Riihelä.
Kaupunkikeskustan on jätettävä siellä käyvään jonkinlainen muistijälki.
Jouni Riihelä
Mikkelissä seuraava iso askel ollaan ottamassa Satamanlahdella. Riihelä näkee alueessa mittavaa potentiaalia nimenomaan keskustan kehittämisen suhteen.
– Satamanlahden suunnittelu on nähtävä siitä näkökulmasta, että Mikkelin keskusta laajenee siihen suuntaan, kohti Saimaata.
Kaupunkikehitysjohtajan visioissa Satamanlahdelle mahtuu monenlaista; puistoalueita ja -katuja, kahviloita sekä muita julkisia ulko- ja sisätiloja.
– Pelkkään asuinrakentamiseen ei missään nimessä pidä tyytyä. Satamanlahdella on oltava ihmisille riittävästi julkista tilaa, jossa voi viihtyä ja kokea, ettei ole kenenkään tiellä.
Riihelä painottaa vielä oleellista asiaa.
– Satamanlahden suunnittelussa ei ole kyse siitä, että Mikkelin keskusta olisi sinne siirtymässä. Kyse on keskustan laajenemisesta.
Ennen suurempia edistysaskelia on vielä nykyisessäkin keskustassa paljon tehtävää. EKK:n tutkimuksessa korostetaan helppoa saavutettavuutta ja vaivatonta siirtymistä paikasta toiseen kaikilla liikkumismuodoilla.
– Mikkelissä on tehty kokeiluja sen suhteen, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille saadaan enemmän tilaa keskustassa. En kuitenkaan enää käyttäisi tästä nimitystä kävelykeskusta, koska siihen on ainakin Mikkelissä liittynyt aika negatiivisiakin asenteita.
– Puhuisin mieluummin erilaisten liikkumismuotojen demokratisoinnista niin, että sekä autoliikenne että hitaammat liikkumismuodot saavat keskustassa tasaveroisesti tilaa. Ruutukaava-alueen kaduilla voi olla erilaisia rooleja, Riihelä sanoo.
Asiaan liittyy myös liiketoiminnallinen näkökulma.
– Tutkimukset osoittavat, että mitä hitaammin keskustoissa liikutaan, sitä todennäköisempää on että liikkeissä, ravintoloissa ja kahviloissa asioidaan, Riihelä perustelee.
Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry lopetti toimintansa vuodenvaihteessa. Yhdistyksellä oli parhaimmillaan iso rooli keskustan kehittämishankkeissa, mutta Riihelän mielestä nyt on aika katsoa eteenpäin.
– Kaupunki kutsuu eri toimijoita kevään aikana pyöreän pöydän keskusteluihin. Niissä on tarkoitus miettiä, miten esimerkiksi tapahtumatarjonnasta voidaan pitää huoli jatkossa.
– Esimerkiksi joulutorin suhteen toimintatapa voisi olla se, että kaupunki investoi mixboxeihin, valoihin ja muuhun infraan, jolla sitten operoidaan jatkossa. Varsinaisesta tapahtumajärjestämisestä huolehtii joku muu toimija, tapahtumatuottajan ominaisuudessa tai kumppanuussopimuksen kautta, Riihelä pohtii.
Yksi Elävät kaupunkikeskustat ry:n tutkimuksen tarkoituksista oli mitata, miten kaupunkikeskustat selvisivät koronapandemiasta, joka sulki liikkeitä ja ravintoloita sekä ajoi ihmisiä koteihin tekemään töitä ja opiskelemaan.
Riihelän mielestä Mikkelissä on pärjätty valtakunnallisen trendin mukaisesti eli korona-ajan pahimmasta notkahduksesta on selvitty kohtalaisen hyvin.
– Kokonaisvaikutelma on suhteellisen aktiivinen. Mikkelissä tähän vaikuttaa myös keskustan tiiviys. Toki liiketiloja on pimeänäkin, mutta niin on tilanne aina.
Riihelä nostaa esille tärkeän asian.
– Mikkelin kaltaiselle kaupungille opiskelijat ovat erittäin iso elinvoiman tekijä. Mitä enemmän esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat Mikkelissä lähiopetuksessa, sitä vilkkaampaa on myös keskustassa, kun he käyvät kahviloissa ja ravintoloissa ja käyttävät muita palveluja.