Yritykset kehittävät toimintaansa mahdollisimman vähäpäästöiseksi.
Kun välttämättömiä päästöjä halutaan hyvittää, puiden istutuksesta on tullut yksi läpinäkyvimmistä ilmastoteoista. Mikkelissä toimivan Puuni Oy:n mukaan se on ilmastoteko, jolla on juuret.
Käytännössä Puuni Oy toimii niin, että kuntien kanssa sovituille alueille istutetaan kunnan omien metsänhoitajien ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti alueelle soveltuvia puulajeja.
Kaupunkien metsäammattilaiset istuttavat puut paikoilleen. Taimet ostava yritys voi halutessaan osallistua talkoisiin.
Istutuspäivät sovitaan yhdessä kaupungin kanssa. Istutuksesta vastaavat metsänhoitoinsinööri ja metsurit.
– Halutessaan asiakasyrityksetkin ovat päässeet istuttamaan puita ja siten osallistumaan konkreettisesti nielun toteutukseen.
– Tavoitteena on luoda lehtosekametsää, jossa on mäntyä, koivua ja jos esimerkiksi pihlajat siementävät niissä, ne saavat kasvaa rauhassa, kertoo Puuni Oy:ssä myynnistä, markkinoinnista ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Miikkael Niemi.
Hiilinielujen hoidosta ja puuston huoltohakkuista vastaavat kuntien metsäammattilaiset. Kuntien kanssa solmitut sopimukset varmistavat puille vähintään sadan vuoden kasvurauhan, mitä muun muassa Finnwatch pitää uskottavana hiilinielun ikänä.
– Emme istuta talousmetsää, joka korjataan noin 40 vuoden kuluttua. Emme myöskään istuta alueille, joista on korjattu puut ja jonne pitää jo lakisääteisestikin istuttaa uudet taimet.
– Meille on erittäin tärkeää, että istuttamamme metsä syntyy ainoastaan, koska asiakkaamme on niin halunnut. Näin varmistamme, että yrityksen ostama uudelleen metsitys tapahtuu heidän ilmastotekonsa seurauksena, Niemi sanoo.
– Myös jaloja lehtipuita on mahdollista istuttaa, jos Luke ja kunta sitä toivovat, hän jatkaa.
Istutettavat maa-alueet ovat tyypillisesti esimerkiksi heinittyvää entistä peltomaata tai turvetuotannosta poistunutta suota.
Maa-alue säilyy kunnan omistuksessa, ja huoltohakkuista kertyvät puut ovat kunnan omaisuutta.
– Kunnat ovat meille hyvä yhteistyökumppani, koska näin varmistamme, että hiilinieluja hoidetaan jatkuvasti ja ammattitaidolla. Kunnissa toimintaa myös seurataan ja arvioidaan, ja päätöksentekoon osallistuu useita toimijoita, NIemi taustoittaa.
Mikkeli oli ensimmäinen Puunin kanssa sopimuksen ilmastoyhteistyöstä tehnyt suomalaiskunta ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen kunta, joka aloitti uudelleenmetsittämisen tavoitteena taistella ilmaston lämpenemistä vastaan.
Puuni Oy on solminut Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yrityksen asiakkaille on istutettu puita jo kolmeen kohteeseen Mikkelissä.
Pensaspelto on entistä maatalousmaata, jolle istutettiin keväällä 2020 koivikkoa. Myös Suonsaareen istutettiin samaan aikaan entiselle maatalousmaalle siperiankuusta ja rauduskoivua.
Kovalansuolla 15 hehtaarille aloitettiin istutukset tämän vuoden keväällä ja niitä jatketaan ensi keväänä.
Entiselle turvetuotantoalueelle on istutettu mäntyjä ja tuhkaamisen ansiosta on saatu kasvamaan siemenestä myös hieskoivua.
– Mikkelissä on hyvät yhteistyökuviot ja jatkosuunnitelmat mahdollistavat hiilinielujen luomista laajemminkin, Niemi kiittelee.
Puuni Oy:n kehittämisestä vastaa sen kolme perustajaa, joista tunnetuin on menestyksekkään kansainvälisen uran uimahyppääjänä tehnyt Joona Puhakka.
Hän ideoi yrityksen toimintamallin ja toimii hallituksen puheenjohtajana.
– Luomme yrityksille mahdollisuuden todentaa arvonsa ja ostaa selkeää ja helposti ymmärrettävää uudelleenmetsitystä, jonka seurauksena saamme sidottua hiiltä ilmakehästä pois hidastaen ilmaston lämpenemistä.
– Uskomme vahvasti, että kun saamme yritykset kunnolla mukaan, pystymme tekemään merkittäviä ja pysyviä toimenpiteitä luontomme ja ympäristömme puolesta.
– Ja kyllä, meillä on oma lehmä ojassa ja haluamme saada jätettyä Suomen metsät nykyistä parempaan kuntoon. Tässä kunnat saavat hyvää näkyvyyttä ja metsäalueet jäävät kuntalaisten perinnöksi, Puhakka linjaa.
Niemi vakuuttaa, että puiden istutus on yrityksille loistava tapa tehdä konkreettista työtä ilmaston lämpenemistä vastaan ja samalla osoittaa käytännön toimien kautta yhtiön ympäristöarvoja.
– Hiilinieluja istutetaan sen verran, mitä asiakkaat haluavat. Takaamme läpinäkyvyyden, sillä kerromme kohteiden koordinaatit ja kuka tahansa voi käydä paikan päällä katsomassa puuston kasvua.
Mikkeli etsii uusia alueita istutettavaksi
Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on ollut alusta saakka luomassa yhteistyötä Puuni Oy:n kanssa.
– Ajatus siitä, että muutetaan maailmaa ja tehdään kompensaatiot todellisiksi, oli aivan keskeinen, tartuimme siihen ja innostuimme.
Mikkelille on Riihelän mielestä luontevaa olla edelläkävijä tämäntyyppisessä yritysyhteistyössä.
– Kaupunkina olimme ensimmäisten joukossa konkretisoimassa hiilijalanjäljen laskentaa, henkilöstön osallistamista ja varsinaista kompensaatiota istutettavilla puilla.
– Alleviivaisin kuitenkin Puunin toimintatapaa ja osaamista. Se haastoi meidätkin tekemään toisin, Riihelä ylistää.
Mikkelillä on halua hakea uusia alueita puiden istutukseen.
– Toki riippuu yrityksen kaupallisesta onnistumisesta, kuinka ja missä vaiheessa uudet alueet ovat ajankohtaisia, Riihelä sanoo.