Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on luopumassa yksittäisten kynttilöiden viemisestä sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja jouluna.
Vastaava ratkaisu tehtiin jo viime joulukuussa, jolloin yksittäisten kynttilöiden asemesta Harjun ja Pitäjäkirkon sankarihautausmaita valaistiin isommilla kynttilälyhdyillä. Samanlaisia lyhtyjä vietiin muillekin sankarihauta-alueille.
Uuteen käytäntöön siirrytään vaiheittain.
– Emme vielä ole jättämässä yksittäisiä kynttilöitä pois kaikilta sankarihaudoilta, mutta uutta valaistuskäytäntöä kehitetään ja sitä laajennetaan ajan kanssa, sanoo Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ylipuutarhuri Jaana Nyström.
Ratkaisu herätti jonkin verran keskustelua ja synnytti mielipahaakin. Myös seurakuntaan tuli asiasta yhteydenottoja.
Nyström ja tuomiokirkkoseurakunnan talousjohtaja Tiina Snicker perustelevat asiaa muun muassa resurssikysymyksellä. Seurakunnassa ei ole tarpeeksi tekeviä käsiä juhlapyhien kynttiläoperaation suorittamiseen.
– Meillä on vain tietty määrä työntekijöitä ja sen lisäksi entistä enemmän sankarihautausmaita hoidettavana, kertoo Nyström.
Koetamme löytää kauniiin ja arvokkaan tavan kunnioittaa sankarivainajia.
Jaana Nyström
Tuomiokirkkoseurakunnassa on tällä hetkellä seitsemän sankarihautausmaata, joissa lepää 1 306 sankarivainajaa. Määrä kasvoi 231:llä Puumalan liityttyä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan vuodenvaihteessa.
Jouluna ja itsenäisyyspäivänä jokainen sankarihauta on perinteisesti valaistu omalla aidolla kynttilällä ja Ristiinan sankarihaudat sähköisillä kynttilöillä. Kirkonmäen sankarihauta-alueella paikalliset vapaaehtoiset ovat sytyttäneet kynttilän jokaiselle vainajalle yhteisen muistomerkin eteen.
Se on tiennyt melkoista urakkaa.
– Emme ole halunneet käyttää kertakäyttöisiä muovikynttilöitä, vaan uudelleen täytettäviä ja kierrätettäviä lasilyhtyjä. Se on iso työ, johon sisältyy vielä lyhtyjen kuljettaminen eri sankarihautausmaille, Nyström kertoo.
Oma urakkansa on ollut myös sytyttäjien löytäminen kynttilöille.
– Se on tehty vapaaehtoisvoimin ja heidän löytämisensä on välillä työlästä. Esimerkiksi Haukivuorella paikallinen Lions-klubi on huolehtinut asiasta, mutta kaikkialla väkeä ei vain löydy.
Snicker kertoo, että uusia suunnitelmia on jo tehty.
– Jo viime vuoden elokuussa tehdyllä hautausmaakatselmuksella keskusteltiin ajatuksesta sytyttää Harjun hautausmaan sankarihaudoille yksi näkyvämpi tuli, elävä roihu sankarivainajien kunniaksi.
– Tätä käytäntöä voisi laajentaa myös muille sankarihauta-alueille. Asia on ollut jo kirkkoneuvoston käsittelyssä syyskuussa, Snicker sanoo.
– Uutta käytäntöä kehitetään ja koetetaan löytää kaunis ja arvokas tapa kunnioittaa sankarivainajiamme, Nyström lisää.
Snicker ja Nyström korostavat, että myös sankarihautausmaiden puhtaana pitäminen lumesta on paitsi resurssikysymys, myös esteettinen asia.
– Käytävät hautojen väleissä ovat kapeat ja puhtaanapito on käytännössä kokonaan käsityötä.
– Eivätkä puhdistamisessa syntyvät lumikasat varsinaisesti hautausmaata kaunista. Niistä on tullut palautetta muun muassa Anttolassa, Nyström sanoo.