14 500 neliötä kuudessa kerroksessa, satakunta osastopaikkaa ja noin 300 työntekijää. Uusi Mielen ja kuntoutuksen talo on massiivinen kokonaisuus.
Taloon on koottu kaikki mielenterveys- ja päihdepalvelujen avopalvelut sekä psykiatriset vuodeosastot, kun ne tähän saakka ovat ne toimineet sekä Moisiossa että hajautettuina eri puolille Mikkeliä.
Talosta haluttiin tehdä mahdollisimman epäsairaalamainen, joten tueksi otettiin myös taide. Mikkelin Kaupunkilehti osallistui taidekierrokselle, jossa avattiin kerros kerrokselta reilut kaksi viikkoa sitten käyttöön otetun rakennuksen taidehankintoja.
Mielen ja kuntoutuksen talon taidevalintoja, taiteen sijoittelua ja sen käyttöä ovat organisoineet taidekoordinaattorit Riitta Moisander ja Heidi Huovinen. Ja hyvällä menestyksellä. Kääntää katseensa mihin suuntaan tahansa, näkyy joka puolella taidetta, vieläpä eteläsavolaisilta taiteilijoilta.
Heti sisääntuloaulassa näkökentän valtaa mikkeliläisen luontokuvaajan Ilpo Aallon massiivinen valokuvateos talvisesta purosta. Toiselle aulan seinälle on ripustettu puolestaan mäntyharjulaisen kuvataiteilijan Susanna Pälviän valokuvakollaasi, sekin on luontoaiheinen.
Peremmällä sisääntulokerroksessa pääsee puolestaan ihan luvan kanssa hipelöimään Pälviän veistosta nimeltä Kupliva. Teos on monimetrinen ja tarkoitettu kosketeltavaksi. Veistos sijaitsee sairaalakouluun johtavalla käytävällä, joten se varmasti ilahduttaa vuosien mittaan monia lapsia.
Niin sanotulla koulukäytävällä hymyn huulille tuovat myös kuvataiteilija Anna Siiriäisen pirteät teokset, joissa kirmaa taiteilijan omia lehmiä – Siiriäinen kun on toiselta ammatiltaan karjatilan emäntä.
Hänen taidettaan on esillä myös rakennuksen toisessa kerroksessa. Niistä kenties vaikuttavin on isokokoinen, värikäs ja ekspressiivinen akryyliteos, jossa on kuvattu luontoa. Teoksen on tarkoituksena ilahduttaa potilaita, heidän läheisiään ja tietysti talon henkilökuntaa.
Matka jatkuu hissillä ylöspäin kolmanteen kerrokseen, jonne asettuvat neurologinen ja ortopedinen kuntoutusosasto sekä palliatiivinen keskus ja saattohoito-osasto.
Saattohoidon potilashuoneita somistavat Aallon valokuvista teetetyt maisematapetit. Hänen luontokuviaan on akustiikkalevyille printattuina myös muun muassa henkilökunnan tiloissa.
Toinen kolmannen kerroksen taitelijoista on mikkeliläinen kuvataiteilija Raija Marttinen.
Marttiselta ripustettuna on suurikokoisia akryylimaalauksia sarjasta Jäljelle jäänyt. Esillä on myös pienempiä maalauksia, jotka johdattelevat katsojaa teokselta toisen luo.
Kolmannen kerroksen käytäville on ripustettu myös keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmin teoksia. Ne on saatu lahjoituksena Suur-Savon Osuuspankin kokoelmista.
Kierroksen aikana huomio kiinnittyy taideteippauksiin, joita on hyödynnetty näkösuojateippauksina ovissa ja huomioraitoina suurissa lasipinnoissa.
Teippausten kuosit ovat sulkavalaisen muotoilijan Riikka Kaartilanmäen käsialaa. Kuosien värit mukailevat talon värimaailmaa, joka on luotu ottamalla mallia Etelä-Savon luontokohteista. Jokaisessa kerroksessa on oma, tunnusomainen värikarttansa.
Ensimmäisen kerroksen värimaailma on poimittu Puulan rantakalliosta ja Astuvansalmen kalliomaalauksista. Kerroksessa sijaitsevat aikuisten avohoito, päihdepsykiatria ja psykoosiosasto.
Kerroksen seinille on ripustettu mikkeliläisen kuvataiteilijan Hanna Vahvaselän suurikokoisia taideteoksia. Hän yhdistää taiteessaan puun veistämistä, siihen maalaamista ja piirtämistä.
Mielen ja kuntoutuksen talossa esillä on teoksia kymmenen vuoden takaisesta Luopumisia-sarjasta sekä viime kesänä valmistunut Joki-teos, jonka aihe juontaa inspiraationsa Vahvaselän lapsuuden maisemista Pankajoen rannalta.
Lisäksi Mielen ja kuntoutuksen taloon on sijoitettu Moisiossa olleita teoksia Essoten taidekokoelmasta. Ne luovat siltaa historiallisen Moision kampuksen ja uuden hyvinvointikampuksen välille.
Mielen ja kuntoutuksen talo on Esper-hankkeen viides ja viimeinen osa. Sen valmistuttua Mikkelin sairaalakampus on uudisrakentamisen osalta valmis. Talon käyttöönotto jatkuu tammi-helmikuun ajan.