Moni pankkiasiakas on viime aikoina kummastellut sitä, miksi hänen pankkinsa tiedustelee sitä, miten hän on hankkinut rahansa tai mihin hän aikoo ne käyttää.
Jopa pitkässäkin pankkisuhteessa elävä on saattanut joutua vastaamaan uteluihin myös siitä, kuinka paljon tilille tulee rahaa kuukausittain tai miten paljon tililtä nostetaan pankkikortilla rahaa tiettynä aikana.
Kyseessä ei ole kasvanut uteliaisuus, vaan taistelu kansainvälistä rikollisuutta, erityisesti rahanpesua vastaan.
Käytänteet ovat samat kaikissa pankeissa.
Pankin asiakkaalta kysytään erilaisia henkilö- ja asiakastietoja, kun hän tulee asiakkaaksi. Tietoja päivitetään, kun asiakas hakee vaikkapa lainaa tai luottokorttia.
– Finanssipalvelun tarjoajana pankilla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa.
Pankki ei kysy verkkopankkitunnuksia, korttitietoja tai salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse.
– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että pankin on varmistuttava asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä sekä tunnettava asiakkaan toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää, selvittää Osuuspankki Suur-Savon riskienhallintajohtaja Heikki Huhtala.
Lisäksi asiakkaan tunteminen edellyttää, että pankki tietää kenen toimeksiannosta ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.
Huhtalan mukaan asiakkaan tunteminen on perusta ja lähtökohta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Kysymällä tietoja pankki pystyy ymmärtämään, mikä on asiakkaalle tavanomaista toimintaa sekä havaitsemaan ja selvittämään siitä poikkeavan toiminnan.
– Myös Osuuspankin on varmistettava, ettei sitä hyödynnetä rikoksella hankittujen varojen ja niiden alkuperän häivyttämisessä. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksella on kielteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen tähtäävällä toiminnalla turvataan myös asiakasta huijauksilta ja tilien väärinkäyttöyrityksiltä. Kun pankki tuntee asiakkaan hyvin, se osaa tarjota elämän eri tilanteisiin sopivimmat ratkaisut ja voi varmistaa, että nykyiset palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita, Huhtala jatkaa.
Osuuspankki Suur-Savon pankinjohtaja Maija Skönin mukaan ssiakastietoja päivitetään säännöllisesti koko asiakassuhteen ajan.
– Pankki voi kysyä tietoja asiakaskohtaamisissa tai olemalla yhteydessä asiakkaaseen. Asiakas voi tarkistaa ja päivittää omat tietonsa verkkopalvelu op.fi:ssä tai OP-mobiilissa.
Skönin mukaan asiakkailta voidaan pyytää käteisnostojen, -talletusten tai asiakkaan tavanomaisesta poikkeavien tilisiirtojen osalta selvitys varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta.
– Selvityksen liitteeksi pankki pyytää selvitystä tukevia dokumentteja, kuten esimerkiksi lahjakirja tai kauppakirja. Jos asiakkaalta ei saada riittäviä tietoja, voi pankki joutua rajoittamaan tai irtisanomaan asiakkaan palveluita, Skön sanoo.
Huhtala ja Skön toivovat, että asiakkaat toimivat pankin kanssa yhteistyössä.
– Tietojen kerääminen on paitsi pankin velvollisuus, myös asiakkaan etu. Asioinnista tehdään asiakkaalle mahdollisimman helppoa ja asiakkaita palvellaan luotettavalla ja vastuullisella tavalla.
– Mitä täydellisemmät ja ajantasaisemmat tiedot pankissa on, sitä vähemmän pankista on tarve pyytää erillisiä lisäselvityksiä ja sitä sujuvampaa palvelua pankki voi tarjota asiakkaalle, he korostavat.
Huhtala muistuttaa vielä, että pankki ei koskaan kysy asiakkaan verkkopankkitunnuksia, korttien tietoja tai salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse. Omia tunnuksia ei tule luovuttaa kenellekään, ei edes perheenjäsenille.