Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa sijaitsee laitos, jossa mikkeliläisten biojätteet jalostetaan todelliseen hyötykäyttöön.
Biosairila Oy:n jalostamo valmistaa Metsäsairilassa biokaasua, joka käy mainiosti kaasuautojen polttoaineeksi.
Sitä voidaan käyttää myös lämmitykseen ja syntyypä prosessissa myös lannoite- ja maanparannustuotteita viljelijöiden ja maanrakennusyrittäjien käyttöön.
Biokaasu syntyy, kun biojätettä mädätetään hapettomissa oloissa noin kuukauden ajan. Mädätyksen aikana biojätteistä vapautuva biokaasu jalostetaan yli 96-prosenttiseksi metaaniksi. Sen jälkeen se kelpaa polttoaineeksi.
Jokainen biojätteensä lajitteleva mikkeliläinen voi osallistua talkoisiin, jolla parannetaan Biosairilan jalostamon toimintakykyä. Se käy helposti, vaihtamalla biohajoavat pussit paperisiin.
Tämä on selkeä ohje. Mutta miksi näin, Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Mikko Liukkonen?
– Syy on siinä, ettei biohajoavia pusseja ole suunniteltu läpikäymään biokaasutuotannon prosesseja, vaan ne on tehty kompostointiin.
– Biohajoava pussi on sitkeää materiaalia. Se ei hajoa biojätteen esikäsittelyvaiheessa, vaan se jää biojätteen sekaan ja kiertyy esimerkiksi seulan akseleihin.
Mikkelissä on jo useita alueellisia biojätteen keräyspisteitä.
– Biohajoavien jätepussien materiaalia poistetaan mahdollisimman paljon, mutta osa siitä kulkeutuu aina mädättämisprosessiin asti. Sen sijaan paperipussi hajoaa jo heti esikäsittelyvaiheessa, Liukkonen perustelee.
Ylimääräisen tavaran poistaminen biojätteen käsittelykoneistosta on mekaanista, joskus jopa käsityötä ja hidastaa sekä hankaloittaa käsittelyprosessia. Siksi toivomus paperipussien käyttämisestä.
Paperisia biojätepusseja saa päivittäistavarakaupoista. Pakkauksittain myytävien paperipussien hinta on samalla tasolla kuin biohajoavien pussien, jos kohta paperipussien saatavuudessa on ollut ajoittain ongelmia.
– Biojätepusseiksi käyvät myös sanomalehdestä taitellut pussit, jauhopussit ja paperiset hedelmäpussit, vinkkaa Metsäsairila Oy:n jäteneuvoja Anne Laitinen.
Varta vasten biojätteiden keruuseen tehtyjä paperisia on myytävänä Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskuksessa sekä Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen pienjäteasemilla. 80 kappaleen pussipakkaus maksaa kuusi euroa ja pusseille suunniteltu teline maksaa neljä euroa.
– Paperipussin pohjalle voi taitella sanomalehteä, talouspaperia tai laittaa vaikka kananmunakennon pitämään kosteuden paremmin sisällä. Telineen pohja on myös muotoiltu niin, että se pitää pussin pohjan mahdollisimman ilmavana, Laitinen kertoo.
Biojätteen lajitteluvelvollisuus on ollut Mikkelissä voimassa jo parikymmentä vuotta, mutta lajitteluinnossa on vielä paljon kohentamisen varaa.
Peräti 35 prosenttia biojätteestä nimittäin päätyy edelleen sekajätteen joukkoon ja siellä se menee monellakin tavalla hukkaan. Sekajätteen seassa oleva biojäte kuljetetaan nimittäin poltettavaksi Kotkaan tai Leppävirralle, kun lajiteltu biojäte voitaisiin hyödyntää Mikkelissä biokaasutuotannossa.
– Biojätteen polttaminen on lisäksi epätaloudellista. Siinä on niin paljon nestettä, että biojätteen polttamiseen menee enemmän energiaa kuin mitä sen polttamisesta saadaan, havainnollistaa Liukkonen.
Biojäte on myös arvokasta raaka-ainetta, koska sitä mädättämällä syntyy myös lannoitteita ja maanparannusaineita, joita muuten kenties jouduttaisiin tuomaan ulkomailta.
Lajitteluinto on Laitisen mukaan vaihtelevaa.
– Moni lajittelee hyvin tunnollisesti kaiken mahdollisen, mutta toiset eivät lajittele lainkaan, hän kuvailee.
– Viime aikoina on kuitenkin Mikkelissäkin herätty biojätteen lajitteluun. Kyselyjä tulee paljon, hän jatkaa.
Liukkonen sanoo, että lajittelutietoisuuden leviäminen on pitkä prosessi.
– Asenteiden muutoksestahan siinä on kysymys, siitä millaiseen toimintaan kotona opitaan, hän tiivistää.
Laitinen muistuttaa, että jos biojätettä ei ole mahdollista kompostoida eikä halua oman keräysastian hankkimiseen ole, on olemassa kolmaskin tapa.
– Mikkelissä on jo useita alueellisia biojätteen keräyspisteitä, joihin omat biojätteet voi viedä. Niitä on tulossa lisääkin.
35
prosenttia biojätteestä päätyy sekajätteen joukkoon.