Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon kallioluolan yhdestä kolkasta aukeaa jättimäisten ovien takaa halli, jossa ei varsinaisesti puhdisteta mikkeliläisten jätevesiä.
Halli on melkein jalkapallokentän kokoinen ja pienen kerrostalon korkuinen. Yhdellä seinustalla on isoja säiliöitä, toisella putkistoja ja teknisiä laitteita.
Mikkelin kaupungin koordinaattori Juha Kauppinen esittelee BEM-testaushallia.
– BEM on Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Täällä tehdään vesialan testausta ja tutkimusta. Tämä on ympäristö yrityksille, joilla on tarve tuotekehitykseen ja pilotointitutkimukseen, selvittää Kauppinen.
BEM siis tarjoaa Mikkelin puhdistamon jätevettä sekä tilat yrityksille. Yritys voi tehdä omilla laitteillaan testejä isoilla vesimassoilla. Vastaavaa keskusta ei ole muualla.
– Tämä avaa uudet mahdollisuudet sinisen kiertotalouden muuttamiseen yritystoiminnaksi, sanoo Kauppinen.
BEM on kaupungin, kehitysyhtiö Miksein ja jätevedenpuhdistamon toimintaa arjessa operoivan Operon Group Oy:n kumppanuus.
Alustana on kaupungin strategia ja kiertotalouden Ecosairilan kasvuohjelma, jonka kärki on BEM.
Ensimmäinen merkittävä testausyhteistyö alkaa alkuvuodesta, kun japanilainen Awa Paper & Technological Company tuo laitteensa Metsä-Sairilan halliin.
Awa valmistaa vastaavia suodattimia, joita käytetään Metsä-Sairilan MBR-puhdistamotekniikassa. Yhtiö haluaa selvittää tuotteidensa toiminnan mikkeliläisen jäteveden avulla.
Kyse on liiketoiminnasta eikä puuhastelusta, mutta edessä on vuosien työ.
Juha Kauppinen
Kauppinen vetää osaamiskeskusta. Miksei hakee yrityskontakteja ja kehittää osaamiskeskuksen palveluja.
– Useita yrityksiä on neuvotteluvaiheessa. Nimiä ei voi kilpailusyistä paljastaa. Jatko on lupaava, sanoo Kauppinen.
BEM:llä ja Operonilla on kontakteja useilla suunnilla. Kotimaan lisäksi kiinnostusta on Euroopassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.
Operon on mukana Norjan Sarpsborgissa MBR-kalvotekniikkaan perustuvan jätevedenpuhdistamon rakennushankkeessa.
– Euroopan markkinointia on tunnusteltu laajasti. Esimerkiksi Puolassa on vesi-infran kehittämistarvetta, sanoo Kauppinen.
Hätäisimmät kysyvät, koska BEM-osaamiskeskus johtaa uusien yritysten perustamiseen.
Kauppinen sanoo, että kyse on oikeasta liiketoiminnasta eikä puuhastelusta, mutta edessä on vuosien työ.
– Vesiteknologian hankkeilla on tilausta. Nyt tehty ympäristö mahdollistaa testauksen ja tuotekehityksen. Jatko on kiinni yrityksistä. Niiden kautta tutkimus muuttuu yritystoiminnaksi, työpaikoiksi ja verotuloiksi.
– Vielä ei ole syytä sitoutua vuosilukuihin tai laskea työpaikkoja, mutta seuraavan viiden vuoden aikana toiminnan täytyy olla vakiintunutta ja johtaa yhteistyöhön usean yrityksen kanssa, laskee Kauppinen.
Samaa mieltä on Operon Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laitinen.
BEM ja Operon ovat mukana vesialan eri sidosyhteisöissä.
– Mikkelin hanke on otettu kiinnostuneena vastaan alan foorumeilla, sanoo Laitinen.
– Meillä on hyvät vesivarat toisin kuin monella muualla maalla. Täällä ei kuitenkaan veden arvo ole sitä, mitä pitäisi.
Teollisuus on kiinnostunut prosessiensa vesiekonomiasta.
Mikkelin puhdistamon tuottamaa uusiovettä saa puhdistusjärjestelmästä suoraan ja sitä voi käyttää teollisuudessa jäähdytykseen, kasteluun tai pesuun.
Uusiovettä on jo tarjolla Ecosairilassa. Putkilinjasto on olemassa ja tonttivarauksia tehty. Yritysten nimiä ei vielä kerrota.
– Mikä tahansa yritys, joka haluaa minimoida puhtaan veden käyttöä taloudellisista tai ympäristösyistä, voisi sijoittua Ecosairilaan, sanoo Kauppinen.
BEM on poikinut myös tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloittaa Mikkelissä vesiteknologian DI-ohjelman ensi syksynä. Haku koulutukseen on käynnissä.
Ammattikorkeakoulu tekee kiertotalouden tutkimusta, muun muassa jätevesilietteen jatkokäyttöä.