Monitoimiareena Saimaa Stadiumilla energiatehokkuus on saanut, energian hintojen nousun myötä, kiinteistöpäällikkö Kari Huttusen kääntämään kaikki kivet.
Energiatehokkuuden merkitys korostuu erityisesti Kalevankankaalla toimivassa sisäliikuntapaikassa. Suuressa hallissa on neliöitä 11 000 ja rakennuskuutiometrejä 141 000.
Huttunen muistuttaa, että energiatehokkuus otettiin onneksi kattavasti huomioon jo reilut neljä vuotta sitten avatun Saimaa Stadiumin rakennusvaiheessa.
– Kiinteistön ilmanvaihtokojeissa on nykyaikainen lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennusautomaatio on ehditty virittää huippuunsa. Areena toimii tällä hetkellä erittäin energiatehokkaasti, Huttunen sanoo.
Saimaa Stadiumi lämpiää kaukolämmöllä. Sen kustannukset perusmaksuineen ovat olleet noin 75 000 euroa vuodessa. Kaukokylmä eli kaukojäähdytys johdetaan Etelä-Savon Energian kylmälaitoksesta, joka sijaitsee Kalevankankaan jäähallilla. Kaukokylmän kustannus on ollut 35 000 euroa vuodessa.
Sähkökustannukset ovat olleet noin 70-75 000 euroa vuodessa. Summaan sisältyvät sähköenergia, sähkönsiirtomaksut ja verot.
Kiinteistön sähköntarpeesta 10-15 prosenttia tuotetaan raviradan puoleisella seinällä olevilla ESE:n aurinkopaneeleilla.
Valaistuksen osuus Saimaa Stadiumin sähkönkulutuksesta on noin 35 prosenttia.
Huttusen mukaan vuonna 2023 on varauduttava pelkästään sähkössä yli 100 000 euron kustannusnousuun.
– Sähkön kokonaiskulut voivat olla jopa 175 000 euroa tai enemmänkin. Tuleva talvi on se pahin.
Valaistuksen osuus Saimaa Stadiumin sähkönkulutuksesta on merkittävä, noin 35 prosenttia.
Harjoitteluaikojen valaistuksen pudottamista 750:sta 500:aan luxiin on Huttusen mukaan jo kokeiltu yhden päivän ajan. 500 luxiakin täyttää liikuntahallien harjoittelun valaistukselle asetetut vaatimukset.
– Palautetta tuli kuitenkin välittömästi, hallin valaistustaso koettiin liian alhaiseksi. Saadun palautteen kautta pyrimme etsimään asiaan järkevät ratkaisut.
– Tämän hetken suunnitelma on, että valaistustehoja pudotetaan lähinnä toisarvoisista tiloista. Liikuntahallin valaistusteho on se kriittisin.
Kilpailuissa ja peleissä hallin valaistustehot voidaan Huttusen arvion mukaan tarvittaessa nostaa 750-1 000 luxiin tai jopa sen yli.
– Uskon että oikeat ja riittävät valotehot löytyvät kompromissien kautta kaikkiin tiloihin siten, että niillä on vaikutusta energian säästämiseen ja valaistusteho miellyttää myös käyttäjiä.
– Aiemmin tällaisilla pienillä toimenpiteillä saavutettu säästö olisi ollut ehkä kymmeniä euroja kuukaudessa. Nykyisessä tilanteessa säästö voi muodostua moninkertaiseksi. Toimia on pakko ainakin harkita. Vuosikustannuksiin näistä kertyy jo merkittävä säästö, Huttunen ynnäilee.
Sisälämpötiloille on kiinteistöpäällikön mielestä haettu alusta pitäen hyvin optimiarvot, näistä ei voi enää juuri tulla alaspäin.
– Liikuntatilojen lämpötila on 18-18,5 astetta, toimisto- ja kokoustiloissa 20,5-21 astetta.
Tehokkaalla ilmanvaihdolla pyritään hänen mukaansa varmistamaan, että sisäilman laatu on hyvä ja kiinteistö säilyy terveenä. Rakennusautomaatio on jo viritetty hyvin energiapihiksi ja ilmanvaihto toimii energiatehokkaasti.
– Säästöillä ei missään tapauksessa saa aiheuttaa ongelmia rakennukselle. Vääränlaisilla eli liian ahneilla säästötoimenpiteillä aiheutettaisiin suuria vahinkoja, Huttunen muistuttaa.