Hänninkentän jäädyttäminen on parhaillaan meneillään. Mikkelin kaupungin liikuntapaikkamestari Kai Herranen sanoo, että kentän saaminen luistelu- ja pelikuntoon on nyt kiinni sääolosuhteista.
– Mikäli säätila muuttuu sateiseksi ja pysyy edelleen poikkeuksellisen lämpimänä, pysyvää jäätä on vaikeampi saada aikaan.
Tavoitteena on hänen mukaansa edelleen, että Kampparit pääsevät aloittamaan jääpallon liigakauden Hänskissä perjantaina 18.11.
– Viime syksynä säätilat olivat otolliset Hänskin avautuessa jo 11. marraskuuta.
Hänskin valmistaminen talvikuntoon aloitettiin maanantaina 7. marraskuuta. kaksi päivää myöhemmin käynnistettiin jäädytyskoneet käynnistettiin pienellä teholla. Se aloitti pohjakerroksen jäädyttämisen.
– Hänskissä kastellaan ja tehdään valmistelutöitä nyt kahdessa vuorossa. Töissä on kolmesta neljään henkilöä päivässä, Herranen sanoo.
Talkooapuakin on luvassa.
– Kampparit ovat tarvittaessa lupautuneet tekemään yövuoroja jäädyttämisen aikana.
Kun jää on saatu kentän pintaan, ylläpito on yksinkertaista.
– Hänskiä hoidetaan jääkaudella parilla koneella ja miehellä päivittäin. Kun pakkasta on kaksi astetta tai enemmän, kylmäkoneita ei tarvitse käyttää, koska jää säilyy itsestään.
Kampparit ovat tarvittaessa lupautuneet tekemään yövuoroja jäädyttämisen aikana.
Hänninkentän sähkön kulutuksen kustannukset vuoden 2021 aikana olivat 53 000 euroa. Lämmitykseen kului noin 9 600 euroa ja vesimaksuihin 6 300 euroa.
Herrasen kenttienhoidon tiimissä on töissä Mikkelissä neljä vakituista ja kolme määräaikaista henkilöä. Ristiinassa ja Suomenniemellä on yksi kummassakin.
Anttolan ja Haukivuoren kenttiä hoidetaan talvikuukausina määräaikaisilla henkilöillä ja ostopalveluilla.
Kantakaupungissa Herrasen tiimin vastuualueella ovat Hänskin ja Urpolan lisäksi kaikki ulkokentät.
Herranen toivoo Hänninkentälle modernisointia.
– Toivottavasti Hänskin remontti on seuraava kaupungin liikuntapaikkainvestoinnin kohde ja toteutuisi mahdollisimman pian.
– Hänski on monipuolinen, ympärivuotinen liikunta- ja urheilumiljöö, joka ansaitsee nykyaikaiset tilat ja olosuhteet.
Kentän saaminen talvikuntoon on on monivaiheinen prosessi.
– Kenttä on päällystetty tekonurmella. Sen alla on kivituhkaa 3-5 senttimetrin kerros. Tämän kerroksen sisällä ovat jäädytysputket. Niiden alla on kantava kerros ja lämpöeristeet sekä maakerroksia kaikkiaan noin metri, taustoittaa Herranen.
Ensimmäisessä työvaiheessa tekonurmipintaa kastellaan noin kolme vuorokautta yötä päivää. Tarkoituksena on saada kentän pinta niin märäksi, ettei väliin jää ilmaa, joka voisi aiheuttaa jään lohkeilemisen.
– Tämä on tärkein työvaihe. Sen onnistuminen varmistaa koko jääkauden onnistumisen.
Hänninkentän jäädyttäminen voidaan aloittaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee noin plus neljään asteeseen tai kylmemmäksi.
– Silloin alkaa jäätä syntymään. Jäätymisen tulee käynnistyä altapäin. Näin ehkäistään ilmataskun syntyminen ja saadaan aikaan sitkeämpi jää, joka ei lohkeile.
– Kun jäädytys on edennyt nurmen pinnan ylätasolle, jää höylätään tasaiseksi. Lisäksi ruiskutetaan jäätä valkaiseva aine ja tehdään jäälle kentän rajamerkinnät, luettelee Herranen.
Kentän saaminen luistelukuntoon kestää puolestatoista kahteen viikkoon, olosuhteista riippuen.
– Jos Hänskissä olisi hiekkatekonurmipinnoite, sujuisi jäädyttäminen huomattavasti nopeammin. Urpolan kaukalo on valkeaksi maalatulla betonilaatalla, jossa kenttämerkinnät ovat valmiina. Siellä jäädytys kestää vain kaksi vuorokautta, Herranen vertaa.
Herranen on työskennellyt Mikkelin kaupungin palveluksessa vuodesta 1990 lähtien ja liikuntapaikkamestarina 2021 alkaen.
Hän arvostaa mielenkiintoista työsarkaansa, jolla voi olla edistämässä mikkeliläisten ja paikallisten seurojen liikuntaharrastuksia.
Hän harrastaa maastohiihtoa, salibandya ja kaukalopalloa. Hän on varttunut urheilijaperheessä, isä Juha ”Nappi” Herranen oli MP:n jääpallolegendoja.