Heikki Viitikko on vuosien mittaan sijoittanut merkittäviä summia Mikkelin talousalueella.
Hän tuumii tyynesti, että parempiakin talousalueita sijoittamiseen olisi, mutta ”Mikkeli käy, kun tietää mitä tekee.”
Viitikolla on kahtalainen suhde kaupunkiin. Toisaalta hän puhuu alueesta positiivisesti ja vilpittömän kannustavasti, toisaalta talouden tasapainottaminen ja luottamusjohdon asenne yritystoimintaan saavat rankkaa kritiikkiä.
– Mikkelistä tulee tehdä seuraavan viiden vuoden aikana Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki, sellainen, jonka suhtautuminen yritystoimintaan herättää kiinnostusta muualla maassa. Vain luomalla työpaikkoja voi menestyä.
Viitikko sanoo, että päätöksenteon esteenä on joko laiskuus tai arkuus.
– Edes älyn puute ei ole este. Täällä on kyllä osaamista. Tarvitaan vain rohkeutta ja tekoja.
Viitikko on sijoittaja ja tunnettu talouselämän vaikuttaja. Lappeenrantalaisena hänellä ei aiemmin ollut siteitä Mikkeliin, ja tarina taustalla onkin mielenkiintoinen.
Insinöörikoulutuksen hankkinut Viitikko lähti lama-Suomesta vuonna 1995 Englantiin. Yli kymmenen vuotta Englannissa kerryttivät yritystoiminnan, jonka hän myi vuonna 2005. Kun sidokset yrityksiin päättyivät kahta vuotta myöhemmin, Viitikot palasivat Suomeen.
– Tyttäret syntyivät Englannissa ja heidän suomen kielen taitonsakin oli paluuhetkellä vaatimaton. Ajattelimme, että suomalainen koulupolku olisi hyvä heille.
Viitikot myös halusivat vapaa-ajan asunnon Saimaalta. Paikka löytyi Puumalasta ja vakituinen asuinpaikka Mikkelistä.
– Meillä ei oikeastaan ollut aikeita jäädä Suomeen, vaan tulla vuodeksi ottamaan happea. Nyt olemme olleet täällä 15 vuotta, olemme kasvaneet tänne.
– Emme ole heti lähdössä muualle, mutta haaveena olisi joskus viettää aikaa veneellä, ehkä kiertäen maailmaa koko vuoden.
– Toistaiseksi se on haave, ja vaimo taitaa pitää enemmän Saimaasta, kantarelleista ja mustikoista, tuumii Viitikko hymyillen.
Taloudellisesti katsottuna Viitikko on varakas mies. Vuoden 2020 verotilastojen mukaan hänen pääomatulonsa olivat yli kaksi miljoonaa euroa. Veroja hän maksoi noin 700 000 euroa.
Viitikko ei peittele asiaa ja kertoo yritysryhmästä varsin avoimesti. Salkussa on kiinteistöjä ja arvopapereita.
– Vuokrattuna on noin 20 000 neliötä, lähinnä toimisto- ja liiketilaa sekä hoiva-alan tiloja. Kiinteistöyhtiöitä on kymmenkunta.
Koko yritysryhmää hallinnoi M2 Management. Kokonaisuuteen kuuluvat Mikkelissä muun muassa Tokmannin ja Setrin kauppakeskuksen kiinteistöt sekä niiden lähistöllä tilat, joissa toimivat Jysk ja kuntokeskus Liikku.
Graanissa hänellä on Iskun liikekiinteistö ja Sammonkadulla toimistotalo Jääkäri.
Sijoituksilla on tietty tuotto-odotus. Viitikolla on kuitenkin oma mallinsa.
– Kyse ei ole vain tuotosta. Sijoituksissa täytyy olla muutakin, joka innostaa.
Sijoittaminen on pitkäjänteistä touhua.
Hän esimerkiksi rakennutti Mikkelin Tuukkalaan vastaanottokodin ja turvatalon, jota kaupungissa ei ollut. Toiminnasta vastaa soteyhtymä Essote.
Viitikko sanoo, että tällä tavalla hän kantaa yhteiskuntavastuutaan. Muutenkin hän haluaa pitää ulospäin välit kunnossa.
– Ei vuokralaista saa unohtaa sitten, kun sopimus on tehty ja vuokraa alkaa tulla tilille. Täytyy pitää yhteyttä. Kun vuokralainen menestyy ja on tyytyväinen, minäkin olen tyytyväinen.
Viitikko arvostaa tekemistä, ja rapatessa saa roiskua.
– Turha on muita syyttää: periaate on, että mene ja tee.
Poliittista päätöksentekoa hän kuitenkin arvostelee erityisesti.
– Mikkelissä on haaskattu koko se aika, jonka olen tässä 15 vuoden ajan katsellut. Tuntuu, että osaa poliitikoista kiinnostaa vain toisten poliitikkojen kampittaminen, ja päätösten tekeminen on toissijaista. Mitä enemmän päätöksiä siirretään, sitä rajumpia toimia tarvitaan myöhemmin.
Viitikko perää työnjakoa, jossa poliittinen johto tekee arvolinjaukset ja viranhaltijakunta hoitaa käytännön työn.
– Julkisen sektorin tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yritystoiminnalle. Yksityisen puolen asia on sitten toiminta ja työpaikkojen luominen.
Politiikkaan vaikuttamaan Viitikko ei itse halua.
– Toki on kysytty, mutta se ei ole minun lajini. Minun kärsivällisyyteni ei kestäisi poliittista päätöksentekoa.
Mikkeli kaipaa pikaisesti vetovoimatekijöitä.
– Kliseeltähän se kuulostaa, mutta totta se on. Yritysten perustamista pitää helpottaa ja tarjota esimerkiksi edullisia toimitiloja.
– Paljon puhutaan Saimaasta ja matkailusta. Mitä sen eteen on todellisuudessa tehty?
Viitikko rohkaisee yrittäjiä kasvamaan.
– Olennainen osa työpaikoista syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, mutta niillä ei ole nälkää kasvaa.
– Lisäksi Suomessa on tulevaisuudessa suuri tarve sukupolvenvaihdoksille. Jos yrittäjä ei saa apua, moni pienyritys voi lopettaa.
Taloustilanne on vaikea. Miten pitäisi suhtautua tulevaan?
– Itse katson asetelmia pitkällä tähtäimellä. Uskon, että vaikeuksista selvitään.
– Jos on henkilön tai perheen taloudessa vähän väljää, ei ole huolta, mutta jos on ylivelkaantunut tai sähkölasku uhkaa, kannattaa hakea ratkaisuja etupainotteisesti. Ei pelotella, vaan eletään normaalia arkea.
Minun kärsivällisyyteni ei kestäisi poliittista päätöksentekoa.
Jos nyt kuitenkin sattuisi olemaan liikkumavaraa niin saisiko sijoitusvinkin?
– Heh-heh. En anna sijoitusvinkkejä. Jokaisen on parempi tutkia asioita itse.
– Mutta huono idea ei ole se, että joka kuukausi laittaa pienen siivun ETF-sijoitusrahastoon ja antaa sen rauhassa kehittyä.
– Sijoittaminen on pitkäjänteistä touhua. Pikavoitot on parempi unohtaa.
Viitikko liikkuu jäähallin käytävillä tottuneesti. Hän tuumii, että tämä on vähän kuin kotona olisi.
Viitikko lähti Jukurien toimintaan mukaan vuonna 2017, kun pyydettiin. Nyt hän on eri vaiheiden jälkeen seuran hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja.
Viitikolla on Jukurit HC:n seuraosakkeista 27 prosenttia, rahassa mitattuna lainojen kanssa noin 2,5 miljoonaa euroa.
Viitikko näkee jääkiekon Mikkelissä kaupungin tunnettavuuskysymyksenä.
– Jukureihin sijoittaminen on sijoittamista kaupungin eteenpäin viemiseen.
Viitikon panos on niin merkittävä, että tarkkailijoiden mukaan ilman sitä Jukurit liikkuisi liigakiekon sijasta Mestis-tasolla.
– Teimme positiivisen tuloksen viime vuonna ja sellainen on tulossa nytkin. Yleisömäärät toki huolestuttavat.
– Reaaliansioiden lasku on leikannut kulutusta. Voi olla, että kun koronan vuoksi ei käyty katsomassa pelejä, osa on jäänyt pysyvämmin sohvalle seuraamaan otteluja televisiosta. Se ei tuo meille tuloja.
Liigakiekkoilu on paikallista bisnestä, ja Etelä-Savon talousalue on pieni. Jos katsojamäärä jää noin 2 500 katsojaan ottelua kohden, tuloissa on peräti 600 000 euron aukko keskikokoisiin seuroihin verrattuna.
– Seuran on rakennettava jääkiekon ulkopuolista liiketoimintaa, jolla kompensoidaan talousalueen kokoa. Sijoitustoiminta on valittu Jukureiden tieksi.
Seuralla on yksi liikekiinteistö ja hotelli. Käynnissä on yhden uuden liiketilan ostoneuvottelut.
Rahaa nielee erityisesti pelaajabudjetti, jota on nostettu 1,4 miljoonasta 1,8 miljoonaan euroon. Nostotarve on vielä 10-15 prosenttia.
– Kun pelit eivät kulje, on helppo huudella, että hommatkaa sentteri tai pakki. Talous asettaa tiukat raamit. Laadukkaista pelaajista käydään kovaa kilpailua kymmenien seurojen kesken pelkästään Euroopassa.
Kysymykseen, ohjaako Viitikko lisää omaa rahaa Jukureihin, vastaus on selvä:
– No, olen jeesannut. Toiminta tulee saada omavaraiseksi, kannattamaan itse itsensä tasolla, joka mahdollistaa urheilullisen menestyksen.